Kotimaa Rikos

Käräjäoikeus tuomitsi ampuma-ase- ja huumerikoksista kolmeksi vuodeksi vankeuteen – hovioikeus ei muuttanut tuomiota

Arash Behruz tuomittiin huhtikuussa 2020 yhteensä 18 eri rikoksesta kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Mies valitti hovioikeuteen vaatien syytekohtien hylkäämistä suurelta osin sekä tuomion alentamista, mutta hovioikeus päätyi säilyttämään käräjäoikeuden langettaman tuomion.

Arash Behruzin hallusta löytyi mittava asearsenaali, ammuksia, räjähteitä sekä huumeita. Löytyneisiin luvattomiin aseisiin kuului muun muassa PM-63 RAK -konepistooli, Suomi-konepistooli, eri kaliiperisia pistooleja, katkaistu haulikko, muita haulikoita, revolvereita sekä kynäpistooli.

Erilaisia ampuma-aseita miehen varastoista löytyi kaikkiaan 18 kappaletta. Hänen hallustaan löytyi myös melkoinen määrä aseiden osia ja patruunoita. Behruz säilytti aseita kodissaan, työpaikalla ja autossa lukitsemattomissa tiloissa. Aseet olivat pääosin toimintakuntoisia.

Behruz oli myös tehnyt huumekauppaa amfetamiinilla, ekstaasilla (MDMA) sekä subutexilla. Huumeita hän oli käyttänyt myös itse.

Vakavien rikosten lisäksi mies oli syyllistynyt myös auton kuljettamiseen ilman ajo-oikeutta sekä liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ajettuaan autoa huumausaineiden vaikutuksen alaisena.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi huhtikuussa 2020 vuonna 1993 syntyneen Arash Behruzin 3 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen kaikkiaan 18 eri rikoksesta. Behruz kuitenkin valitti tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen.

Behruz kiisti syyllistyneensä törkeään ampuma-aserikokseen mutta myönsi syyllistyneensä ampuma-aserikokseen. Mies myönsi myös syyllisyytensä huumausainerikokseen pitämällä hallussa laittomasti myyntitarkoituksessa amfetamiinia. Muilta osin mies vaati syytteitä hylättäväksi.

Behruz myös vaati, että rangaistusta joka tapauksessa alennetaan ja että se tuomitaan ehdollisena.

Rovaniemen hovioikeus totesi, että ampuma-asetutkimuksen mukaan PM-63 RAK–konepistoolin toiminnot olivat muutoin normaalit, mutta vain laukaisukoneistossa oleva vika esti aseen laukaisemisen.

Kynäpistoolista puuttui laukaisumekanismi. Aseella ei siis voinut ampua, mutta se olisi ollut saatettavissa ampumakuntoiseksi lisäämällä siihen laukaisumekanismi.

Suomi-konepistooli oli deaktivoitu hitsaamalla patruunapesä tukkoon ja viistämällä massasulkulukon iskupää. Deaktivointi ei kuitenkaan ollut nykysäännösten mukaista, koska aseen piippua ei ollut avattu. Tämän aseen muuttaminen toimintakuntoiseksi olisi ollut ilmeisen vaativaa.

Hovioikeus katsoi, että kyseessä oli kolme erityisen vaarallista ampuma-asetta.

Ottaen erityisesti huomioon aseiden laadun, lukumäärän ja sen, että kynäpistoolia ja katkaistua haulikkoa käytetään tyypillisesti rikolliseen toimintaan, ne on helppo kätkeä eikä Behruz olisi voinut saada niiden hallussapitoon lupaa, hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että Behruzin ampuma-aserikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Yhden syytteen huumausainerikoksesta hovioikeus muutti huumausaineen käyttörikokseksi.

Yhden rikosnimikkeen muuttuminen ei kuitenkaan vaikuttanut tuomioon kokonaisuutena, joten Oulun käräjäoikeuden määräämä kolmen vuoden vankeustuomio jäi Rovaniemen hovioikeuden ratkaisussa voimaan.

Muutosta ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta vain, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.

Lähteet Rovaniemen hovioikeuden tuomio ja Kansalainen.

  • 47
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset