Kotimaa Maahanmuutto

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, maassa laittomasti oleskelevia henkilöitä tavataan joka kolmannessa kunnassa

Kuva Shutterstock.

Kuntaliitto on kartoittanut kunnissa ilman oleskelulupaa oleskelevien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden lukumäärää ja heille järjestettyjä sosiaalipalveluita vuoden 2019 aikana sekä helmikuussa 2020.

Kuntiin lähetetyn kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kuntien arviota kohderyhmän koosta sekä kunnissa kohderyhmälle järjestettyjä palveluja. Vastaukset kattoivat 166 kunnan tilanteen ja 77 prosenttia väestöstä. Vastaajat olivat kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaalitoimen sekä kuntien maahanmuuttopalvelujen edustajia.

– Kunnat toivat vastauksissa laajasti ilmi, että annetut luvut ovat osin arvioita. Kyseessä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun ilmiötä on ylipäätään laajasti kartoitettu. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että kyse on myös ilmiöstä, jota on haastava tarkasti selvittää, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt.

Vastausten perusteella voidaan arvioida, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen Suomeen oleskelemaan jääneitä henkilöitä on noin 30 prosentissa kuntia. Myös lapsiperheitä on noin 20 prosentissa kuntia.

Kyselyn perusteella kielteisen turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen oleskelemaan jääneitä henkilöitä voidaan arvioida valtakunnallisesti olevan yhteensä noin 700-1100 henkilöä, kun huomioidaan mahdolliset epävarmuustekijät.

Lapsiperheitä voidaan arvioida olevan noin 30-50 perhettä. Lukuihin kuitenkin sisältyy epävarmuutta, koska kohderyhmän tunnistaminen on haastavaa. Kohderyhmään kuuluvat henkilöt myös herkästi vaihtavat oleskelukuntaansa ja toisaalta henkilön vuorottelu vastaanottokeskuksen ja kunnan palveluiden välillä vaikeuttaa tarkan henkilömäärän arviointia.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille sosiaalipalveluita on tarjottu pitkälti sosiaali- ja terveysministeriön antaman ohjeistuksen mukaan. Ruoka-avun, lääkkeiden sekä hätämajoituksen järjestäminen lapsiperheille on ollut kunnissa kattavaa.

Kunnat eivät ole hakeneet kattavasti valtion korvausta kohderyhmälle järjestämistään korvaukseen oikeuttavista sosiaalihuollon palveluista. Syynä on todennäköisesti tietämättömyys korvausjärjestelmästä sekä toisaalta hakujärjestelmän suuri byrokratia. Korvausjärjestelmä vaikuttaa paikoin jopa epätarkoituksenmukaiselta, sillä valtion katettavaksi säädetyt kustannukset valuvat herkästi kuntien maksettavaksi.

  • 1.3K
    Shares

Tietoa julkaisijasta

Avatar

Petri Saarela

Vapaan sanan tuki ry - puheenjohtaja.
Verkkolehti Kansalainen - vastaava toimittaja.

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset