Kulttuuri

Kirja: Naispoliisin rankka arki monikulttuurisessa Saksassa

Tania Kambouri - Naispoliisin rankka arki monikulttuurisessa Saksassa.
Scanria OY julkaisi keväällä Saksassa poliisina työskentelevän Tania Kambourin kirjan hänen kokemuksistaan naisviranomaisena monikulttuurisessa Saksassa.

Tania Kambouri syntyi Saksassa kreikkalaiseen siirtolaisperheeseen. Hän on toiminut poliisina kotikaupungissaan Bochumissa, ja on tällä hetkellä varmasti yksi tunnetuimmista poliiseista Saksassa. Hänen omien kokemustensa pohjalta kirjoittamansa kirja ”Naispoliisin rankka arki monikulttuurisessa Saksassa” (alkuperäisteos Deutschland im Blaulicht: Notruf einer Polizistin) antaa karun ja toivottoman kuvan jatkuvasti kasvavien, sisäänpäin kääntyneiden muslimitaustaisten yhteisöjen integroitumiskyvyttömyydestä ja -haluttomuudesta.

Tania Kambouri – Naispoliisin rankka arki monikulttuurisessa Saksassa.

Esivallan kunnioituksen puute ja väkivalta ovat lisääntyneet erityisesti nuorten muslimiesten kohdalla, Kambouri kertoo. Islamilaisia yhteisöjä leimaa patriarkaalinen machoileva  ilmapiiri, missä naisilla ei ole sananvaltaa eikä juurikaan oikeuksia.

”Perheenjäsenten roolit on selkeästi jaettu, kuten myös oikeudet ja velvollisuudet. Oikeudet ovat etupäässä miehillä, velvollisuudet naisilla. Lyhyesti sanottuna, on vallalla patriarkaatti … On kyse machokulttuurista. Tämä kuulostaa harmittomalta, mutta minun mielestäni kyseessä on kuitenkin väkivallan ja pelon kulttuuri…” Kambouri kertoo.

Tällaisen perheen kaikki jäsenet ovat kaikkea muuta kuin vapaita. Jopa perheen pää on roolinsa vanki, sillä hänen täytyy täyttää kaikki häneen kohdistuvat perinteen ja kunnian asettamat vaatimukset. Itsemääräämisoikeus on näissä islamilaisissa rinnakkaiskulttuureissa hyvin vähäistä.

Integroitumisen sijaan muslimiyhteisöissä halveksitaan Saksaa ja saksalaisia. Muslimit ovat Kambourin mukaan hyvin vähän kiinnostuneita ottamaan osaa saksalaiseen yhteiskuntaan. Tämä tulee selkeästi näkyviin rinnakkaisrakenteista: muslimit pystyvät hoitamaan lähes kaikki päivittäiset asiansa – kioski, kahvila, muotiliike, vedonlyöntitoimisto, asianajaja, herkkukauppias, lastenhoitaja, lääkäri, … – maanmiestensä kanssa, tarve paneutua paikalliseen kieleen ja kulttuuriin katoaa. Maahanmuutto yksinkertaisesti tuo rinnakkaisrakenteita mukanaan, eivätkä ne poistu vaan vahvistuvat, koska yhteiskunta ei edellytä integroitumista.

”Me hoidamme sen itse”. Saksassa vallitsee muslimiyhteisöissä islamilainen rinnakkaisoikeus – sharia – joka pohjautuu jumalallisiin käskyihin. Sharian ”tuomareita” – miehiä, jotka perivät tehtävän suvultaan, ei koskaan naisia – kutsutaan rauhantuomareiksi. Rauhantuomareita käytetään lähes aina, jos sekä tekijä että uhri tulevat islamilaisesta kulttuuripiiristä. Rauhantuomarina saatetaan käyttää joskus myös imaamia. Islamilaisen rinnakkaisoikeuden keskiössä ovat kunniakäsite sekä miehen ylemmyys – Allah on suuri ja jalomielinen, mutta vain jos nainen tottelee. Islamilaisten moraali- ja oikeuskäsitysten yhteentörmäystä oman kulttuurimme moraali- ja oikeuskäsitysten kanssa pahentavatkin naisen alistaminen ja kunnian merkitys ja se,  että islamilaisissa yhteisöissä väkivalta hyväksytään herkästi.

Islamilainen oikeus, joka on hyvin usein länsimaisen oikeuskäytännön vastainen, on nykyään levinnyt kaikkialle Saksaan – ei pelkästään enää Saksan ruuhka-alueille Bremeniin, Berliiniin ja Ruhrin alueelle, vaan myös Frankfurt am Mainiin, Hampuriin, Stuttgartiin, Mannheimiin, Müncheniin  ja jopa maaseudulle. ”Tämän pitäisi antaa meille jokaiselle ajattelemisen aihetta,” sanoo Kambouri.

Naiset ovat muslimiyhteisöissä toisen luokan kansalaisia. Heitä ei kohdella vapaina ja tasa-arvoisina ihmisinä, vaan he ovat koko elämänsä rooliensa vankeja: tyttäriä, sisaria, vaimoja, äitejä, isoäitejä. Heidän pitää totella, muuten heitä rangaistaan. Heitä tarkastellaan vain heidän neitseellisyytensä kautta ja heitä kaupitellaan melkein kuin eläimiä. Kun he ovat naimisissa, ajatellaan vain mahdollista perillistä. Kaikki edellä kuvattu on liioittelua? ”Kunpa olisikin,” sanoo Kambouri. Ei jumala, vaan miehet määräävät, kuinka naisten tulee pukeutua ja käyttäytyä, ja miehet rankaisevat vääränlaisen käytöksen – eri tavoin.

Kambouri kritisoi vääränlaista suvaitsevaisuutta ja kaksoisstandardeja. Kun saksalainen mies syyllistyy perheväkivaltaan, puhutaan epäsosiaalisista olosuhteista ja rikoksista, mutta kun islamilainen patriarkka suorittaa samanlaisia tekosia, suljetaan silmät. ”Sosialiromantikkojen idealisoima monikulttuuri kukoistaa. Herätkää vihdoinkin!” Kambouri kirjoittaa.

Muslimiyhteisöt jengiytyvät. Joissakin Saksan suurkaupungeissa kokonaiset kadut ovat yksittäisten klaanien käsissä. Muslimiperheet ovat suuria, joissakin perheissä on yli 15 lasta, ja tästä  johtuen klaanit kasvavat erittäin nopeasti suuriksi. Joihinkin klaaneihin kuuluu nykyään tuhansia ihmisiä, ja tämä tekee sisäänpäin kääntyneiden, jäseniään suojelevien klaanien tekemien rikosten selvittämisen käytännössä mahdottomaksi.

Klaaneissa vallitsee rakenteet, joita on pidettävä rikollisina. Virallisesti klaanien jäsenet elävät lapsilisillä ja muilla avustuksilla, mutta usein raha tulee huumekaupasta ja muista laittomista toimista, kuten omaisuusrikoksista, ryöstöistä, kiristyksestä, väkivalta- ja seksuaalirikoksista kuten parittamisesta – sekä murhista. Klaanien ongelmat selvitetään oman käden oikeudella, jolloin käytetään veitsiä tai ampuma-aseita. Ja kunniamurhia tapahtuu myös. Myös lapset ja nuoret tekevät rikoksia pienestä pitäen, sillä heidät suorastaan koulutetaan rikoksiin.

Ja toivo kotoutumisesta saksalaiseen yhteiskuntaan – jos sitä vielä on jäljellä – hupenee päivä päivältä.

Kirja antaa karun ja toivottoman kuvan jatkuvasti kasvavien, sisäänpäin kääntyneiden muslimitaustaisten yhteisöjen integroitumiskyvyttömyydestä ja -haluttomuudesta. Myös yhteiskunta on osasyyllinen tapahtuneeseen, sillä monikulttuurin nimissä se ei edellytä riittävän voimakkaasti integroitumista vallitsevaan kulttuuriin ja yhteiskuntaan.

Erityisesti suomalaisten poliitikkojen tulisi lukea kirja ajatuksen kanssa ja kuvitella Saksan tilalle Suomi tulevaisuudessa, sillä ei ole mitään syytä, miksi Suomessa eri kulttuureihin kuuluvien ihmisten maahantulosta ja maan monikulttuuristamisesta johtuvat ongelmat tulisivat olemaan erilaisia kuin Saksassa ja muissa Euroopan maissa, jotka parhaillaan  kärsivät monikulttuurisuuden kurimuksesta.

Kirjaa myyvät kirjakaupat ja sitä voi tilata esimerkiksi Lue.fi -verkkosivuilta.

Jakoa

Uusimmat uutiset