Kotimaa Politiikka

Kokoomuksen kansanedustaja Vestman: ”Herätys! Räsäselläkin on uskonnon- ja sananvapaus”

Kuva Wikimedia Commons / public domain

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman kummastelee kansanedustaja Päivi Räsästä koskevaa kahta esitutkintaa, joissa Räsästä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen päätti eilen käynnistää esitutkinnan Päivi Räsäsen (kd.) vuonna 2004 julkaisemasta kirjoituksesta ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi”. Poliisi oli aiemmin päättänyt olla käynnistämättä esitutkintaa kyseisestä kirjoituksesta. Sen sijaan poliisilla on ollut tutkinnassa Räsäsen twiitti viime kesältä.

– Kaikkien, riippumatta siitä onko kristitty tai ateisti, liberaali tai konservatiivi, tulisi nousta puolustamaan uskonnon- ja sananvapautta Suomessa. Kenenkään ei pitäisi joutua länsimaisessa liberaalidemokratiassa rikostutkinnan kohteeksi sen johdosta, että ilmaisee oman uskonnollisen vakaumuksensa. Olen pitänyt tärkeänä, että viranomaisille annetaan tutkintarauha. Kansanedustajana en kuitenkaan voi olla näiden tutkintojen johdosta ilmaisematta huoltani siitä, mikä uskonnon- ja sananvapauden tila Suomessa on, eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmässä vaikuttava juristitaustainen Vestman toteaa.

Rikoslain säännös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ei toimi

Vestman pitää esitutkintakynnyksen ylittymistä jo sellaisenaan merkkinä siitä, että rikoslain säännös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ei toimi.

– Jokin raja tässä on mielestäni ylittynyt. Poliisi tekee tässä työtään, mikä on ymmärrettävää. Mutta toimimaton ja epäselvä lainsäädäntö on ehdottomasti lainsäätäjän asia. Vuonna 2011 voimaanastunut rikoslain muutos, joka koskee kiihottamista kansanryhmää vastaan, on epäonnistunut. Kun poliisin ja valtakunnansyyttäjän näkemyksetkin ovat eronneet esitutkintakynnyksen ylittymisestä, miten kansalainen osaisi asiaa arvioida, Vestman kysyy.

– Esitutkinnan käynnistyminen Räsäsen tapauksissa johtaa todennäköisesti siihen, että vapaus ilmaista oma vakaumuksensa tosiasiallisesti kaventuu, kun ihmiset eivät uskalla enää kertoa siitä. Tämä ei ole oikein, Vestman painottaa.

Kun poliisin ja valtakunnansyyttäjän näkemyksetkin ovat eronneet esitutkintakynnyksen ylittymisestä, miten kansalainen osaisi asiaa arvioida?

– Asiassahan ei ole kysymys siitä, onko Räsäsen kanssa samaa vai eri mieltä itse asiasta. Itsekin olen eri mieltä Räsäsen kanssa itse asiasta. Mutta sillä ei ole merkitystä. Kyse on jokaisen oikeudesta tunnustaa omaa vakaumusta. Eri mieltä olemisen, mielipiteen tai oman vakaumuksen ilmaisun ja sen johdosta jollekulle mahdollisen pahan mielen aiheuttamisen ei pitäisi sellaisenaan olla rikollista, Vestman lisää.

– Uskonnon- ja omantunnonvapaus on yksi vanhimmista, fundamentaalisista perusoikeuksista. Sen kaventaminen on vaarallinen kehityskulku. Kyse on laajemmin myös sananvapauden tilasta Suomessa. Voltairen viisautta mukaillen: ”En ole samaa mieltä kanssasi mutta puolustan oikeuttasi olla sitä mieltä.”

Miksi kirkko on hiljaa?

Vestman ihmettelee, miksi evankelisluterilainen kirkko ja suomalaiset uskonnolliset yhteisöt ovat olleet hiljaa asiasta.

– Eikö kirkon kuuluisi vahvimmin puolustaa uskonvapautta Suomessa? Vestman kysyy.

– Myöskään sosiaalisen median ”moraalipostailijat”, jotka esiintyvät mielellään kaiken hyvän puolella kaikkea pahaa vastaan, eivät näytä olevan huolissaan uskonnon- ja sananvapauden tilasta Suomessa, toteaa Vestman.

Joutuvatko Lutherin kirjoitukset roviolle?

Vestman kummastelee myös tulkintaa ”jatkuvasta” rikoksesta, jonka vuoksi rikos ei olisi vanhentunut.

– Vertailun vuoksi: Tappo vanhentuu 20 vuodessa. Moni muu vakava rikos aiemmin. Jos 15 vuotta sitten julkaistu verkosta yhä löytyvä kirjoitus johtaa tutkintaan, niin mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Käydäänkö seuraavaksi kirjastot läpi ja joutuvatko esimerkiksi Lutherin sopimattomat kirjoitukset rovioille?

– Näen tässä juristina ison taannehtivuuskysymyksen. Rikoslain pykälä, johon esitutkinta perustuu, on astunut nykymuodossaan voimaan 7 vuotta Räsäsen tekstin julkaisemisen jälkeen. Onko siis niin, että ottaessaan asioihin kantaa ihmisten tulisi nykyisen lainsäädännön noudattamisen lisäksi pystyä ennakoimaan kaikki tulevat lainsäädäntömuutokset? Tämä on oikeusturvan ja taannehtivan lainsäädännön kiellon näkökulmasta mahdoton tilanne, Vestman kummastelee.

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa