Kotimaa Politiikka

Kokoomusedustaja Mia Laiho: Hallitus jätti porsaanreiän lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseen

Kuva Pxhere.

Eduskunnassa äänestettiin menneellä viikolla hallituksen esityksestä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä. Hallituksen esityksessä ehdotettiin, että lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettuun lakiin lisätään uusi pykälä, jonka mukaan työnantajalla, on oikeus pyytää työntekijän rikosrekisteriote nähtäväksi enintään kolme kuukautta kestävissä tehtävissä ennen työhön ottamista. Kokoomuksen lääkärikansanedustaja Mia Laiho on vaatinut aiemmin lakialoitteellaan v. 2019 velvoitetta rikoslakiin, jotta jokaisen lapsen kanssa työskentelevän tausta selvitettäisiin palkkauksen yhteydessä myös lyhytaikaisissa työsuhteissa. Laihon lakialoite käsiteltiin hallituksen esityksen yhteydessä.

Rikostaustan selvittämismenettely koskee lain mukaan päivähoidon kasvatus- ja opetushenkilöstöä. Työnantaja on velvoitettu nykyään pyytämään rikosrekisteriote nähtäväksi vain, kun kyseessä on yli kolme kuukautta kestävä työ- tai virkasuhde. Asianomainen työnhakija tilaa rikosrekisteriotteen itse. Rikosrekisteriotteeseen merkitään kaikki tuomioistuimen ratkaisut, jotka ovat sakkorangaistusta ankarampia rangaistuksia sekä lapsiin kohdistuvat rikokset ja seksuaalirikoksista tuomitut sakkorangaistukset. Nyt eduskunnassa hyväksytty lakiesitys antaa työnantajille mahdollisuuden pyytää työntekijältä rikosotetta lyhytaikaisissa työsuhteissa, mutta ei vaadi sitä.

Hallituspuolueet eivät hyväksyneet valiokunnassa eikä suuressa salissa velvoitetta rikostaustan selvittämisestä lakiin.

– On aivan käsittämätöntä, että hallituspuolueet äänestivät velvoitetta vastaan. Asiantuntijalausunnoissa mm. Lastensuojelun keskusliitto, lapsiasiavaltuutettu, Seure Henkilöstöpalvelu OY, Vammaisfoorumi sekä rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pitivät velvoitetta perustellumpana vaihtoehtona, kuin vain oikeutta, sanoo Laiho

Hallituksen esityksen vain vapaaehtoista rikostaustan tarkastamista on perusteltu työnantajien hallinnollisella taakalla.

– Miten tällaisella perusteella voidaan sivuuttaa lasten edun toteutuminen ja oikeus koskemattomuuteen? Kyllä lasten turvallisuuden on mentävä hallinnollisen taakan edelle. Jos hallinnossa on sujuvoittamisen tarvetta, niin silloin pitää ratkaista ongelma siellä eikä tinkiä lasten turvallisuudesta. Velvollisuus turvaisi myös työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun. Nyt voi muodostua erilaisia käytäntöjä eri puolille Suomea ja työnantajasta riippuen, sanoo Laiho.

Laiho pitää erittäin harmillisena, että työ- ja tasa-arvovaliokunta ei muuttanut rikostaustan tarkastamisen oikeutta velvoitteeksi, vaikka heillä olisi ollut siihen hyvä mahdollisuus. Kokoomus vaati oikeuden muuttamista velvoitteeksi sekä laki- että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa.

– Lastemme parissa saattaa työskennellä jopa satoja henkilöitä, joiden taustoja emme tiedä. Lainsäädännössämme on selvä aukko, jota hallitus ei halunnut tukkia. Todennäköisesti lapsiin kohdistuneisiin rikoksiin syyllistyneet eivät hae tehtäviin, joihin pyrkivien rikostaustat selvitetään. Lyhytaikaisissa työsuhteissa voi työskennellä edelleen jatkossakin taustoja tarkastamatta, Laiho jatkaa.

– On täysin ymmärrettävää, että lyhyitä sijaisjärjestelyitä joudutaan tekemään toisinaan lyhyelläkin aikavälillä. Tällaisiin äkillisiin tilanteisiin löytyisi varmasti ratkaisut niin lainsäädännöllisesti kuin käytännön työssä. Jos taas luvan saamisessa on viiveitä, niin silloin on sujuvoitettava lupaprosessia eikä tinkiä lasten turvallisuudesta. Jokainen lapseen kohdistunut rikos on liikaa ja jättää lapseen pysyvän jäljen. Ihmetellä täytyy, miten hallituspuolueet sivuuttivat kylmästi lasten edun ja oikeudet, Laiho korostaa.

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa