Kolumnit

Kokoomuselitisti vie vaikka reiät taskuistasi

© Janne J. M. Muhonen

Nykyisen hallituksen toilailuja kyllin kauan seurattuaan on käynyt selväksi se, että kun käytännössä katsoen kukaan tai mikään taho ei pane hanttiin, on kokoomuksella tasan yksi ja ainoa agenda, joka menee seuraavasti: me haluamme vain sinun rahasi – sinulla itselläsi ei ole paskankaan väliä. Yksi toisensa perään porvarihallituksen kärkihankkeista™ uhkaa kompastua perustuslakiin, mutta tästä huolimatta tai mahdollisesti mokomasta entisestään sisuuntuneena eteen päin painetaan kuin mummo lumessa.

Siniset on tunnetusti vain äänetön yhtiömies, joka läiskii leimoja papereihin ja toivoo säilyttävänsä hillotolppa-asemansa vaalikauden loppuun saakka. Sen porukan poliittisesta historiasta ei jää jälkipolville kerrottavaa tasan mitään muuta kuin edellinen lause. Keskustakaan ei ole pääministeripuolueena missään mielessä viaton seuratessaan vierestä, kun jatkuva mellastus vähäosaisen ja epävarmassa elämäntilanteessa olevan kansanosan lokaan polkemiseksi jatkuu.

Jos kokoomuseliitti saisi tietoonsa koneen, joka muuttaisi ihmisruumiit rahaksi, sellainen hankittaisiin saman tien kustannuksista välittämättä. Myllyyn lyötäisiin niskalaukauksen jälkeen jokaikinen Suomen työtön, mielenterveysongelmainen, muutoin työkyvytön, eläkeläinen ja invalidi. Tämän jälkeen kokoomusriistäjän hyisen kylmä ja kyinen koura kiertäisi perikuntien taskuilla verottamassa operaatioon käytetyistä luodeista sekä itse helvetinkoneen sähkövirrasta.

Tasan tämän verran kokoomuseliitti arvostaa sinua, tavallista ja elitistin heikkouksiksi katsomistaan ominaisuuksistasi huolimatta arvokasta ihmistä.

Elitisti ei arvosta sinua kuin resurssina ja hyödykkeenä, jonka arvo määräytyy sinusta irti puserrettavan työtehon, eli laskennallisen hyödyn mukaisesti. Kun ruvella ja vereslihalla olevasta selkänahastasi ei enää heru millimetrinkään paksuista siivua paisuttamaan pohattojen osakesalkkuja, on heille täysin yhdentekevää, painutko jonnekin pimeään loukkoosi kuolemaan nälkään ja mätänemään vai kiedotko suosiolla narun kaulasi ympärille, jottei kitumiseesi kulu latin latia julkista rahaa.

Kokoomuselitistin mielestä tämä ns. julkinen raha on tietysti heidän rahaansa, jonka ovat tuottaneet heidän hallittavakseen kurjat, onnettomat ja mitättömät hallintoalamaiset samaan tapaan kuin Robin Hood -sadussa Nottinghamin kaupungin asukkaat vallan kaapanneelle prinssi Johnille. Tässä tarinassa prinssi John on Petteri Orpo ja Nottinghamin sheriffi vaikkapa Juhana Vartiainen. Rahat eivät suinkaan päädy koko kansan hyväksi vaan eliitin omille eturyhmille esim. verohelpotuksina.

Valitettavasti tämä ei ole mitään satua tai tarinaa vaan täyttä totta. Meidän 2010-luvun Suomen kansalaisten jokapäiväistä elämää. Erityisesti niiden vähävaraisten ja kaikkein uhanalaisimmassa asemassa olevien kansalaisten – arvokkaiden ihmisten –, jotka todella kaipaisivat kaiken sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden nimissä apua selvitäkseen arjestaan.

Kokoomusherrat sen sijaan ovat tyystin toista mieltä, eikä kyykyttämiseltä ja nöyryyttämiseltä saa armoa ennen pitkää kukaan muu kuin elitistien eturyhmien edustajat. Lopuilta kuurnitaan vaikka tapetit ruokakomeron seinistä ja matot lattialta. Mokomia ja tarpeettomia ylellisyystarvikkeita. Prinssi Orpo esitti hovikaartinsa mallia Suomen sosiaaliturvan uudistamiseksi seuraavin saatesanoin torstaina 31.5.:

    ”– Sosiaaliturvamalli on tullut tiensä päähän, työelämä on muuttunut, sosiaaliturva ei pysty tähän vastaamaan, se on liian passiivinen. Meille tärkeää on, että vahvan perusturvan lisäksi kannustimet ovat kunnossa.”

Kenties suurin huoli koskee siis kannustimia työelämää koskien. Eliitti ei kaikessa hävyttömässä matalamielisyydessään kykene ei sitten kerrassaan millään ymmärtämään sitä, että työtä on yksinkertaisesti mahdotonta hakea saatika tehdä, jos työtä ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Koko valtakunnan kollektiivisesti kattavista kannustimista ei ole ruoansulatuselimistön lopputuotoksen vertaa hyötyä.

    ”Malliin tulisi nykylain mukaiset 20 tai 40 prosentin leikkaukset tukitasoon, jos tuen saaja ei ole aktiivinen työnhaussa tai osallistu työllistymistä edistäviin palveluihin.”

Työnhakuun ja työllistämistä edistäviin palveluihin osallistumisen tavoitteet ovat vain sokeasti kivitauluun hakattuja numeroja, joita työttömän tulee tuijottaa kuin muinaiset juutalaiset Mooseksen kymmentä käskyä.

Edelleenkin: miten voit olla aktiivinen työnhaussa, jos ei ole töitä, joita voisit edes yrittää hakea? Tulisiko hakijan joutua ennen leikkuriin joutumistaan todistamaan jollain tapaa oman kotipaikkakuntansa ja lähiseudun tosiasiallinen työtarjontatilanne? Löytyykö mitään tällaiseen ja varsin yleiseen tilanteeseen liittyvää yleistä ohjeistusta TE-toimistoilta vai kuka kansalaista osaisi auttaa?

Toden totta. Hienoja ja kannustavia numeraalisia tavoitteita, jotka todellakin kannustavat kaikki eri syistä työttömät paiskimaan hommia hiki hatussa ja suupielet korvissa, vaikkei asuinpaikkakunnalla olisi tarjolla 200 työtöntä kohden kuin neljä (4) avointa työpaikkaa. Lisäksi nämä ovat mitä todennäköisimmin jokainen eri aloilta ja näin muodoin täysin toisistaan poikkeavine kompetenssivaatimuksineen.

Kokoomuslainen elitismi on plutokratian hengellisen ulottuvuuden omaksunut suuntaus, jossa jumalana palvotaan menestystä, rahaa, talouskasvua ja valtaa. Kun tähän veljeskuntaan pääsee sisälle, ei köyhää päivää näe. Kun mikään – kerrassaan mikään – ei riitä, käydään ihmisen viimeisimmän oljenkorren, perustoimeentulon, kimppuun kuin verenhimoiset villipedot.

Tarkoituksena on vain ja ainoastaan päästä leikkaamaan sosiaaliturvasta, ts. säästämään, so. minimoimaan sosiaaliperusteisten tulonsiirtojen kokonaismäärä. Jokainen pienistä pieninkin almu ”liikaa” kelvottomille, mitättömille ja surkeille alamaisille on kokoomuselitistille kauhistus, sillä se saattaisi yhtä hyvin koristaa omaa kolikkopinoa.

Aivan sama, onko se peräisin leskiäidin tai työkyvyttömyyseläkeläisen taskusta. Kokoomuselitisti vie vaikka reiät näistä kyseisistä taskuista, jos sinulla ei ole mitään muuta jäljellä.

Kokoomuseliitti pyrkii jatkuvasti karsimaan sosiaaliperusteisten tulosiirtojen piiristä ulos ihmisiä, jotka eivät ole muka niihin oikeutettuja. Kohta ei riitä, että ikävuosia on mittarissa yli 80 kappaletta, sillä ainahan sitä voi joutessaan vaikkapa neuloa lapasia ja villasukkia kansaneläkkeensä eteen.

Työkyvyttömyyskin on luultavasti vain hämäystä päästä kotiin litkimään kaljaa ja pelaamaan pleikkaria. Vaikka olisit kaulasta alas päin amputoitu, kelpaat vallan mainiosti esimerkiksi paloaseman katolle hälytyssireeniksi tai elitistin työpöydän nurkalle paperipainoksi.

Tämä on kokoomuseliitin keino kasvattaa työllisyysastetta, koska se on täysin kyvytön, aseeton ja hampaaton tekemään sitä oikealla tavalla, eli luomalla ihan oikeita ja uusia työpaikkoja, joissa ihan oikeille ja uusille työntekijöille maksetaan ihan oikeaa ja adekvaattia palkkaa.

Kokoomuksen keino on vanha tuttu tempputyöllistäminen antamalla nimellistä korvausta luukulta toiselle juoksutetuille ja päähän potkituille työttömille. Tämä on se kaikista äärimmäisin sietokykyä koetteleva raja, johon saakka kokoomuselitistin kukkaron nyörit saa venytettyä.

Nimellinen korvaus, jota sopii lisäksi käydä leikkaamassa aina silloin tällöin, jotta alistettu kansalainen muistaa sen, mikä hänen asemansa tässä yhteiskunnassa on.

Hottentotti-laulussa herra antoi ja herra otti. Kokoomusherrapa sen sijaan ottaa ottamasta päästyäänkin ja sylkäisee kasvoillesi.

Muistapa lisäksi vaaliuurnalle astellessasi seuraavat asiat:

Kokoomuselitisti haluaa vain sinusta saatavan taloudellisen hyödyn ja sen jälkeen olet arvoton.

Kokoomuselitisti arvostaa koiraansa valovuoden verran enemmän kuin sinua, koska se ei vaadi rahallista korvausta siitä hyvästä, että tottelee kuuliaisesti, nöyrästi ja uskollisesti.

Kokoomuselitisti kumartaa Euroopan unionin ja europankkiirien suuntaan, muttei ole tästä moksiskaan, sillä tietää yhden asian varmaksi: sinä, arvoton ja kurja alamainen, kumarrat aina syvempään.

Ja lopuksi: kokoomuselitisti vilkaisee halveksuvasti, mikäli näkee sinut läpikotaisin nöyryytettynä ja ihmisarvosi menettäneenä istumassa 25 asteen pakkasessa kadunkulmassa kerjäämässä ohikulkijoilta leivänmurusia henkesi pitimiksi.

Halveksuen siksi, ettet maksa leivänmurusista progressiivista tuloveroa.

Tietoa julkaisijasta

Janne J. M. Muhonen

Janne J. M. Muhonen

Kansallismielisyyden ja oikeudenmukaisuuden nimiin vannova kirjoittaja Keski-Suomen sydämestä, Jyväskylästä.

Kannatussivu Facebookissa: https://www.facebook.com/jannenfoorumi/

Lisää kommentti

Lisää kommentti

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa