Eurooppa Talous

Koronakriisissä painivan euroalueen velat kasvoivat viime vuonna

Kuva Needpix.

Euroalueen velka kasvoi viime vuonna, kun hallitukset ottivat lainaa pitääkseen taloutensa hengissä pandemian aikana. Eniten velkaantuneet maat ovat ottaneet eniten uutta velkaa. Asia käy ilmi Eurostatin tilastoista.

Eurostatin mukaan julkinen velka 19 euromaassa kohosi 1,24 biljoonaa euroa 11,1 biljoonaan vuonna 2020. Julkinen velka euroalueella on 98 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2019 vastaava luku oli 83,9 prosenttia.

Kreikan lainat kasvoivat viime vuonna 25 prosenttiyksikköä, mikä nosti maan kokonaisvelan 341 miljardiin euroon eli 205,6 prosenttiin suhteessa BKT:een. Luku tekee Kreikasta Euroopan velkaantuneimman talouden.

Italialla oli toiseksi suurin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen, 155,8 prosenttia eli 21,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2019. Maan velka 2,57 biljoonaa euroa oli kuitenkin absoluuttisesti suurin Euroopassa.

Viro, uusi tulokas yhteisvaluutassa, suoriutui hyvin. Velka suhteessa BKT:een oli Virossa vain 18,2 prosenttia.

Vihervasemmistolaisen hallituksen johtama Suomi otti viime vuonna uutta velkaa 18 miljardia, ja vanhojen velkojen maksuun lainattiin 21 miljardia euroa. Suomen julkinen velka kasvoi lähes 125 miljardiin, mikä vastaa 53,1 prosenttia BKT:sta.

Euroalueen suurimman talousmahdin Saksan velka kasvoi 10 prosenttiyksikköä 69,8 prosenttiin suhteessa BKT:een. Toiseksi suurimman talouden Ranskan velka kasvoi 18 prosenttiyksikköä 115,7 prosenttiin suhteessa BKT:een.

Euroopan unionin säännöissä määrätään, että hallitusten on pyrittävä pitämään julkinen velka korkeintaan 60 prosentissa BKT:sta.

Kuluvan vuoden aikana Suomi joutuu ottamaan kokonaan uutta velkaa 12 miljardia. Tänä vuonna kokonaisvelanotto nousee 36 miljardiin kun erääntyviä lainaeriä maksetaan velalla. Vuoden lopussa julkisen velan arvioidaan olevan 136 miljardia, jolloin se olisi 57,9 prosenttia BKT:sta.

Lähteet Kathimerini, MTV Uutiset, Veronmaksajat.fi.

  • 51
    Shares