Kotimaa Maahanmuutto

Koronapandemian vaikeutettua matkustamista turvapaikanhakijoiden määrä laski ja Maahanmuuttoviraston toimintakulut pienenivät

Kuva Valentin Hintikka / Flickr / CC BY 2.0

Vuonna 2020 turvapaikkahakemusten kokonaismäärä putosi 30 prosentilla edellisvuoteen nähden. Ensimmäisten hakemusten määrä putosi lähes puoleen uusintahakemusten määrän pysyessä edellisvuoden tasolla. Turvapaikanhakijoiden määrä laski koronapandemian vaikeuttaman maahantulon vuoksi, mikä puolestaan pienensi Maahanmuuttoviraston toimintakuluja.

Turvapaikkahakemusten määrä oli vuonna 2020 poikkeuksellisen alhainen. Kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia tehtiin yhteensä 3209 kun vuotta aiemmin hakemuksia jätettiin 4550.

Koronatilanne ja sen myötä vaikeutunut matkustaminen näkyi erityisesti ensimmäisten turvapaikkahakemusten määrässä. Näitä tehtiin vuonna 2020 1275, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 2467. Välimeren maista tapahtuneiden siirtojen myötä uusien hakemusten osalta suurimmaksi lähtömaaksi nousi Afganistan.

Selvästi suurin osa turvapaikkahakemuksista oli uusintahakemuksia, joita oli 1934. Vuonna 2019 uusintahakemuksia oli 2083. Uusintahakemuksia jättivät eniten irakilaiset.

Suomi päätti vastaanottaa valtioneuvoston päätöksellä kaikkiaan 175 ilman huoltajaa alaikäistä turvapaikanhakijaa sekä perheenjäsentä Välimeren maista. Vuoden 2020 loppuun mennessä Suomeen oli saapunut yhteensä 131 turvapaikanhakijaa.

Kuva Migri.

Maastapoistamisasioiden määrä putosi 30 prosenttia edellisvuoteen nähden.

Suurinta pudotus oli kielteisten turvapaikkapäätösten yhteydessä tehtävissä käännyttämispäätöksissä (48 %), mikä johtui turvapaikkapäätösten määrän vähenemisen lisäksi siitä, että myönteisiä päätöksiä tehtiin suhteellisesti aiempaa enemmän. Lisäksi tutkimatta jätettyihin toisiin tai sitä myöhempiin uusintahakemuksiin ei tyypillisesti lisätä käännyttämispäätöstä ja myös näiden päätösten määrä kasvoi.

Kielteisen oleskelulupapäätöksen yhteydessä tehtiin edellisvuoteen nähden 18 % vähemmän käännyttämispäätöksiä.

Karkottamispäätösten määrä laski edellisvuoteen nähden 6 prosentilla.

Vuonna 2019 karkottamispäätöksiä tehtiin erityisen paljon kun ilmi oli tullut väärinkäytös, jossa uzbekistanilaiset rakennusmiehet hakivat työperusteista oleskelulupaa väärennetyillä ammattitaitoa koskevilla koulutodistuksilla. Kun nämä väärennystapaukset tulivat Migrin tietoon, useita oleskelulupia peruutettiin ja tehtiin kielteisiä lupapäätöksiä.

Vuonna 2020 karkottamismäärät putosivat mutta jäivät kuitenkin huomattavasti korkeammalle tasolle verrattaessa vuosiin 2017 ja 2018. Tämä selittyy osin sillä, että uzbekkien karkotuksia jatkettiin vuonna 2020. Vuoteen 2018 verrattuna vuoden 2020 karkottamispäätösten määrä oli 63 prosenttia korkeampi ja vuoteen 2017 verrattuna yli kaksinkertainen.

Kuva Migri.

Maahanmuuttoviraston määrärahojen tarve väheni vuonna 2020, mikä johtuu pääasiassa koronapandemian vaikeuttamasta matkustamisesta ja sen aikaansaamasta turvapaikanhakijoiden määrän laskusta.

Toiminnan kulut olivat vuonna 2020 yli 165 miljoonaa euroa, missä on 16 prosentin lasku edellisestä vuodesta, jolloin toiminnan kulut olivat yli 197 miljoonaa euroa.

Suurimpia yksittäisiä varojen käytön kohteita vuonna 2020 olivat Maahanmuuttoviraston toimintamenot 46 miljoonaa, vastaanottopalvelut 68 miljoonaa, vastaanottotoiminnan ”asiakkaille” maksettavat tuet lähes 20 miljoonaa, pakolaisten maahantulo 1,6 miljoonaa sekä vapaaehtoisen paluun tukeminen 0,3 miljoonaa euroa.  Osa toiminnan kuluista siirtyi vuodelle 2021 koronapandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi.

Palvelujen ostot olivat vuonna 2020 yli 103 miljoonaa euroa, mikä on 18 prosenttia alempi kuin edellisvuonna, jolloin palveluostoja oli noin 126 miljoonaa euroa. Turvapaikanhakijoiden vastaanoton sopimusyrityksille maksettavat menot kirjataan palvelujen ostoihin, mikä selittää palvelujen ostojen vähenemisen edellisvuoteen verrattuna.

Lähde Migri.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa