Eurooppa Politiikka

Koulujen liputus herättää Saksassa keskustelua – isänmaallisuutta vai populismia?

Kuva Marco Verch / Flickr / CC BY 2.0

Saksan kristillisdemokraattien puoluekokous vaatii koko maan koulujen ”liputtamista” kansallislipulla, osavaltion omalla lipulla sekä EU:n tähtilipulla. Aloite hyväksyttiin puoluejohdon ja aloitekomitean suosituksesta Leipzigissa viime viikonloppuna. Puoluekokoukselle esityksen oli tehnyt CDU:n Baden-Württembergin puoluejärjestö. Alunperin asian nosti vuosi sitten puheenaiheeksi puoluetta lähellä oleva koululaisjärjestö Schülerunion.

Liputusta perustellaan patrioottisten arvojen ja symbolien arvonpalautuksella. Vahvasti on tuotu esille, että keskeinen tavoite on lipun ”tempaaminen” AfD:n ja Pegidan kaltaisten kansallismielisten liikkeiden ”omimasta” käytöstä. On mainittu myös, että lippuun toisaalta suhtaudutaan jopa vihamielisesti erilaisten anarkovasemmistolaisten aktivistiliikkeiden taholla. ”Nie wieder Deutschland” (Ei koskaan enää Saksaa) on Antifa-tyyppisen aktivismin tunnettu iskulause.

Saksan harjoittaessa vuosikymmeniä kriittistä itsetutkiskelua tuli kansallisista symboleista vältelty aihe. Kansallislippua on arkailtu, jotta epäilyksiä uudelleen syntyvästä nationalismista ei syntyisi. Ironista kyllä, valtiolippu edustaa historiallisesti paitsi Saksan kamppailua riippumattomuutensa puolesta, myös demokraattisia ja vapausaatteita.

Alkuperäisen kannanoton esittäneen Schülerunionin puheenjohtaja Finn Wandhoff sanoo, että nuorten ihmisten parissa on edistettävä isänmaallisuutta. Maahanmuuttokriisin jälkeen tarvitaan patrioottinen, yhdistävä symboli, jolla edistää positiivisia tunteita omaa maata kohtaan. Musta-puna-kultainen lippu on oikeusvaltion ja demokratian syntymisen symboli. Se edustaa vapautta, demokraattisia perusarvoja ja valistusta. Näinollen lipun käyttö ei ole nationalismia tai äärioikeistolaisuutta, sanoo Wandhoff.

Hankkeen sisäpoliittinen tarve juontuu selvästi AfD:n vahvistuneeseen asemaan erityisesti viimeaikaisissa maapäivävaaleissa itäisessä Saksassa. Sytykettä on niinikään Pegidan kaltaisten kansanliikkeiden saamassa suosiossa. CDU/CSU:n nuorisojärjestön Junge Unionin puheenjohtaja Tilman Kuban ilmoittaa, ettei tule sallia lipun anastamista niille voimille, jotka eivät jaa sen edustamia arvoja. CDU:n pääsihteeri Peter Tauber muotoilee, ettei voi hyväksyä lipun käyttämistä ”vihan ja pelon levittämiseen”.

Saksan nykyinen valtiolippu ilmestyi näyttämölle vuosina 1813-1815 Napoleon-sotien aikana, kun silloisen Saksan valtioissa käyttö yleistyi itsenäisyyden ja kansakunnan symbolina. Virallisiksi värit tulivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen Weimarin tasavallan perustamisen yhteydessä 1919. Sittemmin valtiolipun asemassa oli tuokion hakaristilippu. Toisen maailmansodan jälkeen CDU olisi tahtonut maalle ristilipun mallista uutta valtiolippua. SPD puolestaan kannatti musta-puna-kultaista lippua. Koululaisjärjestön Finn Wandhoff uskoo, että tänään myös sodan jälkeen maata kauan johtanut liittokansleri Konrad Adenauer olisi valintaan tyytyväinen.

Lähteet Watson, Deutsche Welle, Frankfurter Rundschau

Tagit

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa