Kotimaa Politiikka

Kuntavaalianalyysi: perussuomalaisten kannatus puolueista tasaisinta – keskusta ja vihreät vastakohta

Kuva Petri Saarela.

Kuntavaalien tuloksessa näkyy voimakkaasti koulutustason merkitys puolueille. Kunkin puolueen kannatusalueella on oma koulutusprofiilinsa. Äänestysprosentin laskiessa korkeimmin koulutettujen alueiden äänestäjät määräävät entistä enemmän vaalien tuloksen. Perussuomalaiset on selvästi tasaisinta alueellista kannatusta nauttiva puolue. Keskusta ja vihreät ovat tässä mielessä perussuomalaisten vastakohtia.

Tietopalveluyhtiö Profinderin tiedotteen mukaan kaikki eduskuntapuolueet keräsivät tämän vuoden kuntavaaleissa aiempia kuntavaaleja suuremman osan äänistään korkean koulutustason alueilta.

– Merkittävin tällainen kasvu oli vasemmistoliitolla. Eduskuntapuolueista keskusta on ainoa, jonka äänisaaliista merkittävä osa ei tule korkeimman koulutuksen alueilta. Vahvin korrelaatio korkean kannatuksen ja äänestysalueiden korkean koulutustason välillä on vihreillä, liike nytillä ja ruotsalaisella kansanpuolueella.

Vaalien alla puhutaan aina runsaasti lapsiperheistä, ja erityisesti kristillisdemokraatit ja keskusta ovat vaaleista toiseen puhuneet perheistä.

– Puolueiden vahvimpien kannatusalueiden tutkiminen osoittaa, että useimpien puolueiden kohdalla kannatuksessa ei ole suuria eroja lapsivaltaisten ja muiden alueiden välillä. Lapsivaltaisista alueista hyötyy eniten RKP, jonka kannatus on liki kolmanneksen koholla kyseisillä alueilla. Myös kokoomuksen ja kristillisdemokraattien menestys liittyy suhteellisesti suureen lapsien määrään kannatusalueilla.

Perussuomalaiset tasaisesti eri puolilla Suomea

Kokonaistuloksissa perussuomalaiset oli ainoa selkeä voittaja. Vaikka perussuomalaisten vaalivoitto ei ollut aivan odotetun suuruinen, puolueen kannatus kasvoi tasaisesti eri puolilla Suomea. Perussuomalaisten erityispiirre on, että se menestyi kuntavaaleissa tasaisesti kaupungeissa ja maaseudulla.

– Perussuomalaisten on nähty jo pitkään syövän keskustan, kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien kannatusta. Aiemmissa demografisissa analyyseissamme ennakoimme ennen kuntavaaleja, että juuri sosiaalidemokraatit käyvät taistelua perussuomalaisten kanssa samoilla maantieteellisillä alueilla.

Suomen ympäristökeskuksen laatima Kaupunki-maaseutuluokitus jakaa maan seitsemään vyöhykkeeseen. Näitä ovat sisempi kaupunkialue, ulompi kaupunkialue, kaupungin kehysalue, maaseudun paikalliskeskukset, kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu.

Perussuomalaiset menestyy kaikilla vyöhykkeillä. Se ei ole millään vyöhykkeellä ykkönen eikä millään vyöhykkeellä heikoin.

– Jos vaalit olisi käyty vain sisemmällä kaupunkivyöhykkeellä, voittaja olisi selvästi kokoomus. Kokoomus taistelee SDP:n kanssa myös ulomman kaupunkivyöhykkeen voittajan tittelistä. Kaupungin kehysalueilla tasapäisesti näiden puolueiden kanssa kuntavaaleissa tuli kamppailemaan keskusta. Kaikilla muilla vyöhykkeillä keskusta on selvästi vahvin. Puolue kerääkin yli puolet kaikista äänistään neljältä ”maaseutuisimmalta” vyöhykkeeltä, joilla asuu vain neljännes äänioikeutetuista.

Yhdeksän vihreää kymmenestä kaupunkivyöhykkeillä

Alueellisesti yksipuolisia puolueita ovat kokoomus ja vihreät sekä kielisyistä RKP, jonka kannatus on kapea nauha rannikolla. Kokoomuksen vahva kannatus on perinteisesti asettunut Lappeenrannan ja Vaasan eteläpuoliselle alueelle. Vihreät puolestaan kerää kaksi kolmasosaa äänistään sisemmiltä kaupunkivyöhykkeiltä eli hyvin suppealta maantieteelliseltä alueelta. Äänestysikäisiä tällä vyöhykkeellä on liki kaksi miljoonaa, joten vyöhyke on hyvin merkittävä valtakunnallisestikin.

Vihreiden äänestäjistä peräti yhdeksän kymmenestä antaa äänensä kaupunkivyöhykkeiltä. Suomalaisista äänestysikäisistä näillä alueilla asuu runsas seitsemänkymmentä prosenttia.

Puolueiden parhaat ääniosuudet olivat kristillisdemokraateilla Luoto 46,3 %, keskustalla Merijärvi 86,3 %, kokoomuksella 52,2 %, liike nytillä Vehmaalla 19,4 %, perussuomalaisilla Kihniö 30,5 %, RKP:llä Korsnäs 94,7 %, SDP:llä Varkaus 44,5 % ja vasemmistoliitolla Kemi 33,7 % ja vihreillä Padasjoki 30,2 %. Eduskunnan ulkopuoliset pienpuolueet hävisivät nämä vaalit, mutta paikalliset listat menestyivät.

Kuntavaalien kliseisiin kuuluu, että ehdokasasettelu ratkaisee vaalit. Tämän ajatuksen mukaan laadun lisäksi ehdokkaiden määrä näkyy tuloksissa, ja tähän on helppo yhtyä vuoden 2021 tulosten perusteella.

– Vihreitä lukuun ottamatta kaikki puolueet, jotka lisäsivät ehdokasmääriään, voittivat vaaleissa verrattuna edellisiin kuntavaaleihin. Kaikki, joiden ehdokasmäärät putosivat, hävisivät. Korrelaatio näkyy myös siinä, että ehdokasmäärien suurimmat pudottajat eli sosiaalidemokraatit ja keskusta kuuluivat vaalituloksissakin pahimpiin häviäjiin.

Tiedotteessa muistutetaan vielä, että korrelaatiota ehdokasmäärien ja vaalituloksen välillä ei pidä ymmärtää lineaariseksi, mikä näkyy vihreidenkin tilanteessa, joilla ehdokasmäärä kasvoi ja kannatus pieneni. Perussuomalaiset puolestaan lisäsivät äänimääräänsä juuri samassa suhteessa kuin puolueen ehdokasmäärä kasvoi.

Profinderin alueellinen kuntavaalianalyysi pähkinänkuoressa:

  • Perussuomalaiset saa kaikista puolueista tasaisimmin kannatusta koko Suomesta.
  • Keskusta ja vihreät ovat riippuvaisimpia ydinkannatuksen alueista.
  • Vasemmistoliitto eteni vahvasti korkeasti koulutettujen alueille.
  • Keskusta kokoaa äänisaalista muita puolueita enemmän alhaisimman koulutustason alueilta.
  • Vihreiden kannatus elää korkean koulutuksen alueista.
Tilaa
Ilmoita
guest
0 Kommenttia
Palautteet
Näytä kaikki kommentit

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa