Kotimaa Maahanmuutto

Kursseista ja koulutuksista huolimatta kaikki maahanmuuttajataustaiset eivät koskaan työllisty – erityisesti maahanmuuttajanaisilla huomattavia puutteita perustaidoissa

Vuosaari. Kuva Eduard47 / Wikimedia Commons / CC BY-SA 4.0

Kaikki maahanmuuttajataustaiset eivät koskaan työllisty kaikista yhteiskunnan toimenpiteistä huolimatta. Huono työllistyminen vaivaa erityisesti humanitaarisen maahanmuuton kautta Suomeen tulleita naisia.

Aikamerkki on Työväen Sivistysliiton (TSL) yhteiskunnallinen verkkojulkaisu, joka ”katsoo maailmaa nykyisen työväenliikkeen arvojen näkökulmasta”. Julkaisu kirjoitti lokakuussa artikkelissaan, että kursseista ja koulutuksista huolimatta kaikki maahanmuuttajataustaiset eivät koskaan työllisty.

Maahanmuuttajataustaisista naisista reilusti alle puolet, vain 40 prosenttia, käy missään töissä. Suomalaisnaisten vastaava luku on yli 70 prosenttia. Työttömyys koettelee erityisesti niitä maahanmuuttajanaisia, jotka ovat tulleet maahan pakolaisina.

Yhdeksi syyksi heikkoon työllistymiseen artikkelissa mainitaan kotouttamiskoulutuksen huono kohdentuminen.

Kotoutumiskoulutusta tarjotaan työvoimatoimistoon rekisteröidyille työttömille maahanmuuttajille, joten monet lapsiaan kotona hoitavat maahanmuuttajanaiset jäävät koulutuksen ulkopuolelle. Jopa vuosikymmeniä kotona lapsia hoitaneiden naisten perustiedot ja -taidot voivat olla hyvin alhaiset ja kielitaito heikko.

Erityisesti suurella osalla maahanmuuttajanaisista, joilla on humanitaarisen maahanmuuton tausta, on huomattavia puutteita perustaidoissa.

Työllistymistä hankaloittaa myös alhainen koulutustaso, kuten täydellinen luku- ja kirjoitustaidon puute – millään kielellä. Kaiken lisäksi luku- ja kirjoitustaidon oppiminen vieraalla kielellä on erityisen vaikeaa.

Työllistyminen on vaikeaa myös sen vuoksi, että osa naisista haluaisi tehdä töitä vain muutaman tunnin kotoa käsin. Lähtömaiden kulttuureissa nainen on perinteisesti ollut kotona.

Joskus maahanmuuttajanainen ei pääse töihin, koska hänen miehensä ei anna lupaa, kuten Yle kertoi syksyllä 2018.

Edellä mainitut puutteet voivat aiheuttaa ongelmia myös seuraavalle maahanmuuttajasukupolvelle.

Vaikka luku- ja kirjoitustaidottomuus ja alhainen koulutustaso ovat esteenä työllistymiselle, maahanmuuttajat ovat löytäneet tapoja millä selvitä päivittäisestä toimimisesta suomalaisessa yhteiskunnassa, kuten matkustamisesta joukkoliikenteessä: he navigoivat kauppojen tai firmojen logojen perusteella, ja tutun merkin nähdessään tietävät jäädä oikealla pysäkillä pois.

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa