Kotimaa Politiikka

Kyselytutkimus: Suomalaiset pitävät puolueita vanhakantaisina – puolueilla edessä uudistuminen tai unohtuminen

Kuva Laura Toropainen/Sitra

Alle puolet vastanneista näki, että kansalaisten mielipiteet tulevat puolueiden kautta huomioiduksi päätöksenteossa.

Suomalaisten mielestä puolueiden tulisi uudistaa toimintatapojaan ja vahvistaa keskusteluyhteyttä kansalaisten kanssa, selviää tuoreesta kyselystä. Sitran teettämän laajan kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista näkee, että puolueet ovat etääntyneet kansalaisista ja heidän tarpeistaan ja että puolueiden toimintatavat ovat vanhakantaisia. Kyselyssä 67 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että puolueiden tulisi parantaa yhteydenpitoa kannattajiin ja vahvistaa keskustelua kansalaisten kanssa.

Alle puolet vastanneista, 42 prosenttia näki, että kansalaisten mielipiteet tulevat puolueiden kautta huomioiduksi päätöksenteossa. Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä sanoo, että tulokset kertovat yhteiskunnan ja arkemme muuttuneen viime vuosikymmeninä nopeammin kuin vanhanaikaiseksi nähty päätöksentekojärjestelmämme.

– Digitalisaatio on mullistanut arkiset tapamme olla yhteydessä toisiimme, muodostaa yhteisöjä ja myös ottaa kantaa tärkeiksi kokemiimme asioihin. Puoluejärjestelmämme rakenteet ja toimintatavat ovat perusteiltaan peräisin sadan vuoden takaa, joten ei ole ihme, jos se näyttäytyy nopeasti kehittyvään arkikokemukseen verrattuna vaivalloisena kanavana vaikuttaa, Kivelä sanoo.

Puoluekenttä on myllerryksessä eri puolilla maailmaa – vain 30 prosenttia suomalaisista luottaa puolueisiin paljon tai melko paljon

Kivelän mukaan perinteisillä puolueilla voi olla edessään joko uudistuminen tai unohtuminen. Puoluekenttä on viime vuosina ollut myllerryksessä esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa, Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. Kansalaiskyselyyn vastanneista suomalaisista yhteensä 30 prosenttia arvioi luottavansa nykyisiin puolueisiin joko erittäin paljon tai melko paljon.

– Jos perinteiset vaikuttamiskanavat kuten puolueet koetaan tehottomiksi, osattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteet kanavoituvat toisilla tavoilla. Esimerkiksi Ranskan keltaliiviliike ja Brexit ovat omanlaisiaan esimerkkejä tästä. Tällä hetkellä on poikkeuksellisen vaikea arvioida, millainen kansanvallan käyttöliittymä meillä on käytössä vaikkapa 30 vuoden kuluttua, Kivelä sanoo.

Kansalaiskyselyyn vastanneista kuusi prosenttia kertoi osallistuvansa jonkin puolueyhdistyksen toimintaan aktiivisesti ja kymmenen prosenttia voisi ajatella lähtevänsä mukaan jonkin puolueyhdistyksen toimintaan. Isoimmiksi esteiksi osallistumiselle puoluetoimintaan kyselyssä nousi se, että vastaajat katsoivat itsellään olevan parempaakin tekemistä. Puolueiden myös koettiin olevan liian yksipuolisesti tietynlaisten ihmisten järjestöjä.

Kyselyn toteutti TNS Kantar ja siihen vastasi 3 832 suomalaista huhti-toukokuussa 2020. Vastaajat olivat iältään 15-85 -vuotiaita.

  • 31
    Shares
Tagit

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset