Kolumnit

Lähi-idän klaanikulttuurit – Paljon vanhempi kuin islam

Kuva muokattu / Rod Waddington / Flickr / CC BY-SA 2.0

Vapaa käännös Wolfgang Horst Reuthersin teoksen ”Wie ich den Nahen Osten erlebte” luvusta, missä kirjailija kertoo Lähi-idässä vallitsevasta yhteiskuntajärjestelmästä, minkä maahanmuuttajat ovat tuoneet mukanaan Eurooppaan. Osa 1.

Kun Euroopassa kaksi ihmistä tapaavat toisensa, yleensä puhe kääntyy työhön tai vapaa-ajan aktiviteetteihin, ehkäpä asuinpaikkaan tai kotimaahan. Lähi-idässä kysytään välittömästi, mihin klaaniin toinen kuuluu, koska sen perusteella on helppoa vetää johtopäätöksiä vastapuolen sosiaalisesta asemasta. Tämä on selkeä ja kuvaava ilmentymä klaanien kaiken kattavasta roolista ja siitä tosiasiasta, että Lähi-idässä ihmiset arvioidaan pelkästään heidän sosiaalisen taustansa perusteella.

Jokainen kunnioitettavaan klaaniin kuuluva arabi on ylpeä pystyessään todistamaan esi-isiensä sukupuun ainakin Muhammediin, ehkä jopa Aatamiin tai Nooaan saakka. Sukupuu on tärkein tieto ja pääoma yhteiskunnallista asemointia varten ja tärkein elämää muokkaava tekijä.

Lähi-idän yhteiskunnat ovat laajalti heimoyhteiskuntia. Tuhansien vuosien ajan paikallisten yhteisöjen rakenne on ollut klaanien muodostama tilkkutäkki, mikä määrittää jokaisen yksilön elämän ja kohtalon pienintä yksityiskohtaa myöten. Jos ei ymmärrä näitä rakenteita, niiden sääntöjä, hierarkiaa, suhdetta toisiinsa, niiden vaikutusta alueen ja kaikkien siellä kasvaneiden ihmisten sosiaaliseen ja poliittiseen elämään, ei ymmärrä lainkaan alueen tapahtumia ja asukkaiden mielenlaatua.

Perhe ulottuu viidenteen sukupolveen saakka

Vaikka kaupungistuminen ja globalisaatio ovat johtaneet tiettyihin asenteiden pehmenemisen merkkeihin viime vuosina, ja jotkut yhteisöt ovat ottaneet suunnan kohti modernia yhteiskuntaa, nämä prosessit ovat vasta tiensä alussa. Klaanit ovat edelleen kaikkien ihmisten tärkein maamerkki ja elämän kehys.

Perhe kattaa viisi sukupolvea taaksepäin. Edellä mainittu on hyvä ymmärtää puhuttaessa pakolaisten perheenyhdistämisistä.

Jos haluaa kuvailla monimutkaisen klaanien verkoston ja hierarkian vaikkapa vain yhdessä Lähi-idän maassa, saa helposti kirjoitettua aiheesta kokonaisia kirjoja. Aiheen monimutkaisuutta korostaa se, että klaanit usein ulottuvat valtiollisten rajojen ulkopuolelle.

Perusrakenne noudattaa seuraavaa arabiyhteisöjen rakennetta: kansa – heimo – suvun geneettinen isälinja – suku – sukuhaara – klaani – suurperhe – perhe. Pitää kuitenkin ymmärtää, että viimeinen kategoria, perhe, kattaa viisi sukupolvea taaksepäin. Edellä mainittu on hyvä ymmärtää puhuttaessa pakolaisten perheenyhdistämisistä.

Paljon vanhempi kuin islam

Heimojärjestelmä ei ole mitenkään tavaton ihmiskunnan historiassa. Se on ollut käytössä kaikkialla, kun on pitänyt selviytyä epäystävällisessä ympäristössä. Epätavallista on kuitenkin se, että tällainen yhteiskuntarakenne on säilynyt tähän päivään saakka ja hallitsee suvereenisti useita maailman kolkkia. Tämä koskee erityisesti Lähi-idän ja muun maailman muslimiyhteiskuntia.On tärkeää ymmärtää, että klaanijärjestelmä on paljon vanhempi kuin islam, joka omaksui klaanijärjestelmän syntyessään.

Tämän vuoksi klaanijärjestelmä on juurtunut yhteisöihin syvälle, ihmisten tietoisuuteen ja toimintaan, ja sillä on myös erinomainen vastustuskyky, minkä vuoksi se kestää sukupolvesta toiseen. Myös edistyksellisen Lännen keskellä elävissä rinnakkaisyhteiskunnissa se on osoittautunut erittäin vastustuskykyiseksi huolimatta klaanien esi-isien kotimaiden maantieteellisestä etäisyydestä.

Liian erilaisia samaan paikkaan

Jos yhteisöt suuressa osassa maailmaa jatkavat tuhansia vuosia vanhojen tapojen ja lakien noudattamista, tarkoittaa tämä vaikeuksia yhteiskuntarakenteitaan kehittäneille nyky-yhteiskunnille, jotka korostavat rinnakkaineloa.

Tämä ristiriita on johtanut myös useimpiin perustavaa laatua oleviin konflikteihin maahanmuuttajayhteisöjen välillä sekä niiden ja Euroopan alkuperäisväestön välillä. Voidaan sanoa, että nämä erilaiset maailmat eivät sovi yhteen, ellei sitten toinen osapuoli pysäytä sivilisaationsa kehitystään, tai toinen edes yritä kehittyä, mikä kestäisi useiden sukupolvien ajan.

Klaaniyhteisöjen uskomattoman vastustuskyvyn tulisikin laittaa rajatonta maahanmuuttoa islamilaisista maista kannattavat hieman miettimään.

Wolfgang Horst Reuthers työskenteli UNESCOn palveluksessa vuodesta 1974 vuoteen 2012 saakka. Hän toimi 15 vuotta UNESCOn johtajana. Reuthers on asunut Ammanissa (Jordania), Moskovassa, Pariisissa ja San Joséssa (Costa Rica).

Kaksiosaisen kirjoituksen toisen osan löydät täältä.

Uusimmat uutiset

  • Grillien varaosat! yli 100€ ostoksiin ilmainen toimitus

Kansalaisen verkkokauppa

Liity kannattajajäseneksi