Eurooppa Politiikka

Laimea osanotto Ukrainan aluevaaleissa

Kuva Pxhere.

Ukrainan alue- ja kunnallisvaalien osanotto jäi laimeaksi. Vähemmän kuin neljä kymmenestä kävi uurnilla. Sekä ulkomaiset että kotimaiset tarkkailijat pitävät vaaleja rehellisinä ja hyvin järjestettyinä. Kritiikkiä on aiheuttanut presidentti Zelenskin toiminta kampanjan loppusuoralla. Itä-Ukrainan kapinallisalueiden osallistuminen jäi myös toteutumatta.

Vaaleihin otti osaa noin 10 miljoonaa kansalaista eli 37 prosenttia äänioikeutetuista. Se on 10 yksikköä vähemmän kuin 2015 vaaleissa. Vähäisintä vaali-innostus oli itäisessä ja eteläisessä Ukrainassa, samoin Kievissä. Donetskissa, Bug-joen varrella Nikolajevissa, Venäjän rajan lähistöllä Harkovissa (Kurskista etelään) sekä Dneprin varrella Kievissä, Dnipropetrovskissa, Zaporizjassa sekä Hersonissa ynnä Romanian rajalla Tsernivtsissä jäätiin 32-34 prosentin tasalle.

Vilkkainta äänestys oli läntisessä Ukrainassa; Ternopilissä (Tshernobyl), Lvivissä (Lvov), Vinnitsassa (lounaaseen Kievistä), Puolan rajalla Volynissä, Zakarpattiassa eli sotaa edeltäneen Tshekkoslovakian Itä-Karpaattien alueella (Uzhgorod, Mukatsevo) jossa on suurehko unkarilainen vähemmistö, sekä Valko-Venäjän suunnassa Tsernihivissä. Osallistujia oli 45-42 prosenttia.

Osallistumisen ja poliittisen tunnelman kannalta suurin ongelma on tietenkin Donetskin ja Luhanskin kapinallistasavaltojen jääminen vaalien ulkopuolelle. Niiden osallistumista odotettiin erityisesti osana Itä-Ukrainan tilanteen ratkaisua. Kuitenkin Ukraina ja Venäjä eivät päässeet sovintoon marssijärjestyksestä; tulisiko ensin pitää vaalit vaiko luovuttaa itärajan valvonta Ukrainan armeijalle. Vaikka sotilaallinen tilanne on rauhallinen ja aselepo pitänyt pian 100 päivää, ovat viimeiset askelet ottamatta.

Tilanteen johdosta vaaleja ei myöskään järjestetty 18 kunnassa rintamalinjan tuntumassa Ukrainan armeijan valvomassa osassa Donbassin aluetta. Tästä oli huolissaan mm. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ, joka on keskeinen kansainvälinen toimija tilanteen valvojana ja osapuolten yhteydenpidon järjestäjänä.

ETYJ ja myös ukrainalaiset kansalaisjärjestöt ilmaisivat huolensa siitäkin, että aivan vaalikampanjan loppuvaiheissa presidentti Volodimir Zelenski järjesti oman ”soolonsa”. Hänen puolueensa ”Kansan palvelijat” järjesti vaalien yhteydessä, vaalihuoneistojen lähistöllä erillisen kansanäänestyksen, johon Zelenski esitti vastattavaksi viisi kysymystä. Järjestöjen kritiikissä sanottiin erillisen, epävirallisen kansanäänestyksen heikentävän vaalien poliittista uskottavuutta sekä aiheuttavan sekaannusta valtion ja vallassa olevan puolueen välisistä suhteista.

Zelenskin kysymykset olivat 1) Kannatatteko elinkautista tuomiota korruptiosta 2) Kannatatteko eduskunnan (Rada) edustajien lukumäärän pienentämistä 450 edustajasta 300 edustajaan 3) Kannatatteko kannabiksen laillistamista 4) Kannatatteko ns. Budapestin asiakirjan Ukrainan alueelliselle koskemattomuudelle antamien kansainvälisten takuiden todentamista 5) Kannatatteko Donetskin alueen muodostamista vapaakauppa-alueeksi.

Tähän epäviralliseen äänestykseen osallistuneista 1. kohtaa kannatti yli 80 prosenttia, 2. kohtaa 90 pros., 3. kohtaa 65 pros. ja 4. kohtaa 74 prosenttia. Sen sijaan 5. kohdasta saatiin tasapeli, kun 46,7 prosenttia kannatti ja 46,5 prosenttia vastusti.

Vapaakauppa-alue koskisi tässä vaiheessa vain Ukrainan hallitsemaa Donbassia. Kyseessä on Zelenskin strategia taloudellisen nousun ja jälleenrakennuksen vauhdittamiseksi ulkomaisten investointien varassa. Presidentti järjesti asiassa viime vuonna konferenssin Mariupolissa, joka sijaitsee aivan nykyisen aselepolinjan tuntumassa Mustameren rannalla.

Ulkomaailmalle erikoisuutena pulpahti esille Unkarin ja Ukrainan riita vaalivaikuttamisesta Zakarpattiassa. Sikäläisen unkarilaispuolueen vaalikampanjaa koetettiin edistää Unkarista. Asia heiluttelee diplomaattisia asetelmia, jossa on vihjailtu keskinäisistä nokitteluista kansainvälisellä kentällä, mahdollisesti Ukrainan Nato-jäsenyyden etenemisestä.

Matalan äänestysprosentin syitä on selvitetty tuoreeltaan. Rating Sociological Groupin selvityksessä vaalit väliin jättäneistä 63 prosentista joka viides sanoi syyksi terveydentilansa, samoin viidennes asuinpaikan rekisteröintiin liittyvät vaikeudet, muut vaikeudet estivät 15 prosentin, oikean ehdokkaan puutteen 14, kiinnostuksen puutteen 12 ja koronan 10 prosenttia.

Mikäli olisi ollut mahdollista äänestää sähköisesti, ilmoitti melkein puolet poisjääneistä silloin osallistuvansa, lisäksi vielä epävarmat. Tuolloin olisikin kaksi kolmasosaa 28 miljoonaa oikeutetusta äänestänyt. Äänestyspaikkoja vaaleissa oli kaikkiaan 29 000.

Puoluetuloksia vaaleista ei ole julkistettu. Koska kyseessä ovat aluevaalit ja suurten kaupunkien sekä tuhansien kuntien vaalit, ovat paikalliset asetelmat hyvin vaihtelevia. Entisestään vaikeaa taloudellista tilanne sävytti nopeasti edenneen koronan vaikutus. Optimistiset odotukset etenkin itäisen Ukrainan tilanteen ratkaisusta, alueellisen integriteetin ja rauhan palaamisesta ovat jäähyllä. Krimin osalta ei tällä hetkellä odoteta pikaista ratkaisua, mutta Kievin poliittiselta esityslistalta asia ei poistu.

Lähteet Interfax (1, 2, 3, 4), Unian, Ukrinform.

  • 8
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset