Eurooppa Politiikka

Löfvénin hallitus vaikeuksissa

Stefan Löfvén. Kuva Olaf Kosinsky/Skillshare.eu

Ruotsin vähemmistöhallitus on kasvavissa vaikeuksissa. Koronakriisin aiheuttama suosion nousu etenkin sosialidemokraateilla on hiipumassa. Tulisia hiiliä kasautuu hallitusta tukevien keskipuolueiden kanssa. Koronapolitiikan paha epäonnistuminen lisää kansan epäluottamusta. Samoin kasvaa maahanmuuttopolitiikan kritiikki väestön parissa.

Ruotsin Yleisradion johtava poliittinen kommentaattori Mats Knutson ennustaa hallitukselle paitsi sisäistä kinaa vihreiden kanssa, myös vääntöä keskustan ja liberaalien tukensa ehdoksi asettamissa vaatimuksissa. Knutson arvioi pääministerin kesäpuhetta, joka tällä kertaa koronakriisin vuoksi esitettiin digitaalisesti sos.dem. nuorisojärjestö SSU:n Bommersvikin kurssikeskuksesta. Almedalenin politiikkakesä peruutettiin.

Pääministeri Stefan Löfvén vältteli puheessaan koronapolitiikan arviointia. Enimmäkseen hän korosti valtion talousarvion sisältämien hyvinvointisatsausten jatkamista, eritoten terveydenhoidossa ja vanhustenhuollossa, joihin on kohdistunut suurin paine.

Linja on niukkenevien resurssin vuoksi kuitenkin törmäyskurssilla niin vihreiden, liberaalien kuin keskustankin kanssa. Ympäristöpuolue tahtoo lisäsatsauksia ilmastopolitiikkaan. Liberaaleille tärkeitä ovat tammikuun sopimuksessa tukensa ehdoksi asettamansa verokevennykset sekä palkansaajille että yrityselämälle. Keskusta pitää kiinni maaseutupolitiikan tukemisesta miljardeilla kruunuilla.

Demarit itse tahtovat panostuksia julkiseen kulutukseen ja investointeihin. On arvioitu hallitussopimuksen osapuolten listoilla olevan tarpeita 80 miljardin kruunun vaiheilla. Budjetin kokoluokka on noin 1000 miljardia kruunua eli noin 100 miljardia euroa.

Löfvénin puhetta sävyttivät koronakriisin aiheuttamat paineet yhteiskunnassa. Kuitenkin hän vältti koskettelemasta korkeista kuolleisuuslukuja, puhumattakaan että olisi harjoittanut itsekritiikkiä hallituksen linjasta. Puolueet ovat sopineet ”totuuskomissiosta”, joka raportoi epäonnistuneesta politiikasta viimeistään alkuvuodesta 2022.

Maahanmuuttokysymyksen ongelmat ja kritiikki on huomattu. Pääministeri puhui tarpeesta katkaista jengiväkivallan paheneva kierre. Sen sijaan hän vältti maahanmuuttopolitiikan käsittelyä. Löfvén antoi alkukesästä periksi vihreille, vaikka uuden lain valmistelu on ajankohtaista ja väestön mielipide selkeä: maahantuloa on vähennettävä selvästi. Kysymys voi heilutella hallitusta, koska turvapaikkaoikeus on vihreiden perusasioita. Suuri enemmistö ei hyväksy edes nykyistä 20 000 turvapaikanhakijan määrää vaan kannattaa sen puolittamista. Viiden vuoden takainen 160 000 tulijan shokki seurauksineen vaikuttaa yhä.

Jengiväkivalta ei ole pitänyt kesälomaa. Tuoreeltaan kuohuttaa 12-vuotiaan tytön kuolema jengien välienselvittelyyn liittyvässä ammuskelussa Botkyrkassa Tukholman eteläkulmalla.

Väestön suuri enemmistö, lähes 60 prosenttia uskoo vakavan väkivallan vain lisääntyvän, ennallaan pysymistä 30 prosenttia ja vain 4 prosenttia luottaa vähenemiseen. Hallituksen ja viranomaisten kykyyn hoitaa asiaa luottaa vain 18 prosenttia, kun 55 prosenttia ei usko julkisen vallan toimintakykyyn. Vain sosialidemokraattien kannattajien parissa luottavaisia oli selvästi enemmän. Tulos on kansalaisten vakava epäluottamuslause hallitukselle, sanoo Expressenin haastattelema valtiotieteilijä.

Koronakriisi aiheutti maaliskuun jälkeen mielipidemittauksissa demarien kannatuksessa huomattavan nousun, yli 30 prosenttiin. Nyt kahdessa uusimmassa mittauksessa näkyy kannatuksen laskeva trendi. Vihreät on äänikynnyksen alapuolella. Kokoomus ja ruotsidemokraatit ovat petranneet notkahduksesta.

Hallituspuolueiden kannatus on 31 prosentin tasolla, tukipuolueiden 12 prosentissa. Oikeisto-oppositio saa yhteensä 46-48 prosenttia. Vasemmistopuolue ei enää ole hallitussopimuksen osapuoli ja on uhannutkin epäluottamuslauseella jo aiemmin.

Lähteet SVT, Wikipedia.se (1, 2), Expressen.

  • 216
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset