Kolumnit

Maahanmuuton myytit: Koulutus

Maahanmuuton myytit

Tässä artikkelisarjassa tarkoitetaan maahanmuuttajilla turvapaikanhakijoita ja pakolaisia, ei omin avuin toiseen maahan muuttavia. Etupäässä siis islamilaisesta maailmasta ja Afrikasta tulevia henkilöitä. Sarjassa tullaan osoittamaan faktoilla, luotettavilla lähteillä, sekä selkeillä johtopäätöksillä maahanmuuton tietyt seikat myyteiksi, jonka jälkeen kukin voi itse arvioida kolmansista maista tulevan sosiaaliperäisen maahanmuuton järkevyyden.

Artikkelisarjassa kukin väite on aina omansa, mutta joissakin tapauksissa ne voivat nivoutua toisiinsa.

1. TULIJAT OVAT KORKEASTI KOULUTETTUJA.

Väärin. Kolmansista maista tulleilla turvapaikanhakijoilla on äärimmäisen harvoin mitään sellaista koulutusta, jota voidaan kutsua korkeakouluksi, ja vielä vähemmän sellaista koulutusta, jolla olisi jotain merkitystä tai käytännön hyötyä Euroopassa. Seuraavana esimerkkinä irakilaisten ja afganistanilaisten koulutusten kestoajat keskimäärin. Somaliasta tai Eritreasta ei ole olemassa mitään tietoja, koska Somaliassa ei käytännössä ole mitään koululaitosta. Sieltä tulevista 95 % on kirjoitus- ja lukutaidottomia. Vertailuna suomalaisten koulutusajat perässä:

– Afganistanilaisten naisten keskimääräinen koulutusaika 1,2 vuotta.

– irakilaisten naisten keskimääräinen kooulutusaika 4,4 vuotta.

– Suomalaisten naisten keskimääräinen koulutusaika 10,3 vuotta.

Lähde


– Afganistanilaisten miesten keskimääräinen koulutusaika 5,1 vuotta.

– Irakilaisten miesten keskimääräinen koulutusaika 6,7 vuotta.

– Suomalaisten miesten keskimääräinen koulutusaika 10,2 vuotta.

Lähde

Ero on siis suunnaton verrattuna suomalaisiin. Näillä vuosilukemilla ei päästä koskaan sellaisiin ammatteihin kuten lääkäri, koneinsinööri tai jokin muu suurta tietotaitoa vaativa ammatti. Syyrialaistenkaan koulutustaso ei ole kuin 4- 6 vuotta, vaikka esimerkiksi Ruotsissa Syyrian kerrotaan olevan korkeastikoulutettu yliopistomaa. Tilastojen valossa se ei kuitenkaan ole sitä.

Ruotsalainen talousekonomi Tino Sanandaji on tutkinut asiaa, ja väite Ruotsiin virtaavista korkeastikoulutetuista on tuulesta temmattu. Sanandaji kertoo:

– Aiemmin esimerkiksi SVT laski tulijamaista tulleiden korkeakouluun koraanikoulun, parturikoulun työharjoittelun ja sotilaskoulutuksen, jolloin korkeastikoulutettujen osuudeksi saatiin jopa 37 %.

– Vuosittain tulijoiden joukossa voi olla yksittäisiä lääkäreitä, mutta hekään eivät pääse työskentelemään lääkärinä Ruotsissa kuin vasta usean maassaolovuoden jälkeen opetellessaan ensin kielen ja ruotsalaiset alan hygienia- yms standardit, jotka poikkeavat merkittävästi lähtömaiden standardeista. Tällöinkään ei ole varmaa, saako tulija ruotsalaisen lääkärin toimiluvan.

Sanandajin mukaan vain 0,3 % syyrialaisista on jonkinlainen koulutus, josta voi olla hyötyä Ruotsin työmarkkinoilla. Lisäksi samoja heikkoja koulutuksen tasoja tukevat norjalaiset ja tanskalaiset tutkimukset. Esimerkiksi tanskalaisen Viborgin työvoimatoimistossa on tultu tutkimuksissa siihen tulokseen, että vain 5- 10 %:lla syyrialaisista on jokin sellainen koulutus, josta on jotain hyötyä Tanskan työmarkkinoilla.

www.dr.dk

Norjan tilastokeskus kertoo seuraavaa:

30 % syyrialaisista on käynyt jonkinlaisen peruskoulun.

15 % on käynyt jonkinlaisen jatkokoulutuksen.

12,5 % on käynyt enintään 4 vuotta kouluja.

5,8 % on käynyt kouluja enemmän kuin 4 vuotta.

35 % ei tiedä koulutustaan

Frisch- keskuksen johtaja professori Oddbjørn Raaum, joka on maahanmuuton ja työllisyyden tutkija, kertoo, että tilanne ei näytä syyrialaisten eikä muidenkaan turvapaikanhakijoiden kohdalla hyvältä. Frisch- senteret on Oslon Yliopiston alaisuudessa toimiva talouden ja työllisyyden tutkimuslaitos. Syyrialaisten koulutustaso onkin pelkkä puhdas myytti.

www.nrk.no

Lisäksi tiedetään, että Somaliassa ei ole minkäänlaista koulutussysteemiä ja käytännössä kaikki maasta muuttavat ovat luku- ja kirjoitustaidottomia joitakin yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta.

Näin ollen kolmansista maista tulleilla henkilöillä on äärimmäisen harvoin mitään sellaista koulutusta, jolla olisi jotain käytännön merkitystä eurooppalaisilla työmarkkinoilla.

Tilaa
Ilmoita
guest
0 Kommenttia
Palautteet
Näytä kaikki kommentit