Kotimaa Maahanmuutto

Maahanmuuttajanaiset työllistyvät heikosti – tilanne heijastuu myös toiseen maahanmuuttajasukupolveen

Vuosaari. Kuva muokattu lähteestä Eduard47 / Wikimedia Commons / CC BY-SA 4.0

Maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on Suomessa vielä alhaisempi kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Heikko työllisyysaste heikentää maahanmuuttajanaisten integroitumista yhteiskuntaan ja kaiken lisäksi rapauttaa julkisen talouden kantokykyä. Naisten heikko työmarkkina-asema siirtyy eteenpäin myös heidän lapsilleen. Näin kertoo EVAn ekonomisti Sanna Kurronen raportissa Maahanmuuttajanaisten loukku.

– Suomen passivoiva työttömyysturva ja kotihoidontuki näyttäisivät olevan syitä maahanmuuttajanaisten erityisen heikolle työllisyydelle verrattuna muihin Pohjoismaihin, Kurronen sanoo.

Lähde Nordic statistics.

Erityisen ongelmallinen maahanmuuttajanaisten kohdalla on kotihoidontuki, joka mahdollistaa lapsen hoitamisen kotona kolmevuotiaaksi asti. Pohjoismaisissa verrokkimaissa yhtä pitkää hoitovapaata ei ole. Maahanmuuttajat käyttävät kotihoidontukea kantaväestöä useammin ja pidempään.

Äidin työmarkkina-asema vaikuttaa tutkitusti lasten menestykseen koulutuksessa ja työmarkkinoilla. Yhteys on erityisen vahva maahanmuuttajilla, varsinkin äidin asema vaikuttaa tyttären menestykseen.

Kotihoidontuen poiston lisäksi myös muita keinoja maahanmuuttajanaisten työllisyyden kohentamiseksi olisi syytä käyttää. Esimerkiksi jo kotouttamissuunnitelman on osoitettu kohentavan maahanmuuttajien lasten opintomenestystä. Kotouttamisessa voitaisiin ohjata myös naisia nykyistä vahvemmin työelämään. Yksityisen sektorin palkkatuella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia maahanmuuttajien kohdalla.

– Suomalainen yhteiskunta perustuu siihen, että kaikki työkykyiset aikuiset käyvät töissä. Maahanmuuttajat eivät voi olla poikkeus, Kurronen sanoo ja korostaa, että maahanmuuttajanaisten työllistyminen parantaisi myös heidän lastensa sosioekonomista asemaa.

  • 881
    Shares