Kotimaa Maahanmuutto

Maahanmuutto ja turvallisuus – Määrä, kustannukset, työllisyys

Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi -hankkeella haettiin poikkihallinnollista ja -tieteellistä tietoa ja kokonaisvaltaista tilannekuvaa maahanmuutosta ja turvallisuudesta.


Alun perin lähinnä ihmisten rodullis-biologiseen eriarvoisuuteen viittaava rasismin käsite on otettu osaksi maahanmuuttopoliittista keskustelua ja kiistaa; voimakkaana sanana se toimii vastakkainasettelua lietsovana ja vaikeuttaa osapuolia kunnioittavaa vuoropuhelua. Suomalainen yhteiskunta siirtyi vuoden 2015 aikana Friedrich Glasl’in sanoin konfliktin eskaloitumisen ’kolmannelle portaalle’, sanoista tekoihin, joka ilmeni runsaasti mediahuomiota saaneina mielenosoituksina ja niitä estävinä väkivaltaisina vastamielenosoituksina, tuhopolttoiskuina, katuväkivaltana ja -partiointina.

Vuoden 2015 aikana suomenkieleen vakiintui myös uusia termejä, kuten ́suvakit ́ ja ́vokit’, jotka nekin yhtäältä rakentavat kielellisesti käsitystämme turvallisuudesta ja turvattomuudesta.

Määrä ja kustannukset

– Ennen järjestelykeskuksen perustamista Tornioon saapuneiden henkilöiden oleskelusta ja sijainnista Suomessa ei viranomaisilla ole täyttä varmuutta.

– Tutkivien journalistien arvion mukaan osa pohjoisen reitin kautta Suomeen ja Norjaan pyrkivistä turvapaikanhakijoista oli asunut Venäjällä jo pitkään, vuosikausia, laittomina siirtolaisina ja vierastyöläisinä.

– Venäjällä ei ole turvapaikkajärjestelmää. Vain 795 henkilöä on saanut virallisen pakolaisaseman Venäjällä, joka takaa käytännössä ainoastaan oleskeluluvan.

– Loppuvuoden 2015 aikana Venäjältä Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista yli 90% on
saanut kielteisen päätöksen. Päätös on tehty 105 itärajan yli tulleelle turvapaikanhakijalle; näistä 82 hakemusta on ollut ilmeisen perusteettomia ja 13 tapauksessa ei ole ollut perustetta kansainvälisen suojelun myöntämiselle.

– Hakemuksensa peruuttaneiden määrä on ollut vuoden 2015 lopussa Maahanmuuttoviraston mukaan poikkeuksellisen suuri.

– EU -maista Bulgariassa, Italiassa ja Suomessa annettiin eniten myönteisiä päätöksiä valituksen tehneille turvapaikanhakijoille vuonna 2014.

7_Maahanmuutto_ja_turvallisuus_pdf__page_18_of_191_

– Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreen tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa (65%) 15-79 -vuotiaista Suomen väestöön kuuluvista koki vuonna 2015, että Suomi ja suomalaiset elävät seuraavan 5 vuoden aikana turvattomammassa maailmassa (56 % koki näin vuonna 2014). MTS on esittänyt tämän kysymyksen vuodesta 1990 lähtien joka vuosi. Koskaan aiemmin ei tulevaisuutta ole koettu näin laajasti turvattomana. Tähän asti luku on vaihdellut 25 – 57 prosentin välillä.

– Enemmistö (68%) katsoo, että Suomi on varautunut huonosti turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään. Kriittisiä näkemyksiä oli kaikkien puolueiden kannattajissa; Perussuomalaisten kannattajista näin ajattelee 85%, keskustan 78%, kokoomuksen 69%, SDP:n 64%, vasemmistoliiton 62% ja vihreiden kannattajista 56%.

7_Maahanmuutto_ja_turvallisuus_pdf__page_25_of_191_

– Ruotsissa turvapaikanhakijoiden myötä aiheutuvien kulujen arvioidaan olevan vuonna 2016 huomattavia, enimmillään noin 60 miljardia kruunua (6,4 miljardia euroa) ja vuonna 2017, 73 miljardia kruunua (noin 7,7 miljardia euroa). Vuonna 2016 kulut olisivat siis henkilöä kohden keskimäärin noin 38 000 euroa. Mukaan on huomioitu Kriminaalihuollon ja oikeusistuinten kulut.
IMF:n tutkimusryhmän arviot osoittavat, että turvapaikanhakijoista huolehtimisen taloudelliset kustannukset ovat muutamilla mailla huomattavan suuria; kustannusten kasvu on merkittävä erityisesti Ruotsissa ja Suomessa.

kustannus bkt

– IMF:n tutkijaryhmän mukaan maahanmuuton kansantaloudelliset vaikutukset eivät liity maahanmuuttajien määrään vaan näiden muihin ominaisuuksiin.

Kotoutuminen ja työllisyys

QFT

– Köyhyys ja työttömyys liittyvät rikosalttiuteen, mutta eivät kokonaan selitä syytä ulkomaalaistaustaisten suomalaistaustaisia suhteellisesti yleisemmälle rikollisuudelle. Väestörekisteri- ja rikosilmoitustietojen perusteella matala tulotaso selittää jonkin verran 1. sukupolven maahanmuuttajien alttiutta syyllistyä syntyperäisiin suomalaisiin nähden useammin omaisuus-, pahoinpitely- ja seksuaalirikoksiin. Eri maista muuttaneiden väliset erot rikollisuudessa eivät kuitenkaan liity tulotasoon taikka muihinkaan sosiodemografisiin tekijöihin (ikä, sukupuoli). Näiden vakioinnin jälkeenkin joidenkin maahanmuuttajaryhmien yliedustus säilyy korkeana ja toisten ryhmien vastaavasti matalana.

– Suomessa ulkomailla syntyneiden maahanmuuttajien väliset tuloerot ovat suurempia kuin missään muussa OECD -maassa. Suomessa on siis huomattavan paljon pienituloisia (ts. matalimpaan tulodesiiliin kuuluvia) ja vastaavasti suurituloisia (korkeimpaan desiiliin kuuluvia) maahanmuuttajia.

– Köyhyyttä kokevat etenkin Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka -taustaiset.

– Pakolaistaustaisten perheiden tulot koostuvat pääosin sosiaalituesta. Lähtömaan köyhyys tai henkilön sukupuoli ei selitä eroja ulkomaalaistaustaisten välillä vaan työllisyys: Filippiineiltä, Intiasta ja Thaimaasta muuttaneet ovat paremmin toimeentulevia.

asuminen

– Tuoreen poliisiarvion mukaan Ruotsissa on noin 4 700 EU:n alueelta muuttanutta henkilöä, jotka ansaitsevat elantonsa kerjäämällä ja ovat leiriytyneet noin 260 alueelle.

QFT2

Kaikki lähtee kielestä. Mä pyysin päästä normaaliluokkaan, jotta opin suomea. Yritin olla suomalaisten kanssa tekemisissä, se auttoi. Mamuluokka on huono idea. Jos ollaan samassa luokassa koko ajan, asutaan samassa paikassa, ei koskaan opi. Sitten ei tietenkään pääse lukioon eikä amikseen.

– 14-vuotiaana Mogadishusta yksin ilman huoltajaa paennut Habat

– Suomessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja suomalaistaustaisten väliset erot oppimistuloksissa ovat myös selvästi suurempia kuin OECD -maissa keskimäärin suurempia kuin muualla Euroopassa.

Kotouttaminen johtaa nykymuodossaan lähinnä integroitumiseen suomalaiseen sosiaaliturvajärjestel- mään. Ulkomailta tulleet ihmiset eivät ole tottuneet siihen, että he saavat rahaa yhteiskunnalta ilman että heidän tarvitsee tehdä mitään. Heidät tulisi valjastaa mielekkääseen työhön tukea saadakseen ja samalla he pääsisivät paremmin mukaan työelämään. Tällaista voisi olla eri kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistyö, ”mummojen ulkoiluttaminen” jne. Opiskelulta tulee vaatia tuloksellisuutta, ei niin, että tullaan tunneille räpläämään kännykkää kun ei kiinnosta oppia mitään, mutta ”kun on pakotettu” TE-toimiston tai jonkun muun toimesta.”

– Enemmistö kyselyyn osallistuneista asiantuntijoista kannatti vastikkeellisuuden ja kannustavuuden lisäämistä kotouttamistoimiin. Eräät kyselyyn osallistuneet esittivät mm. taloudellisen tuen sitomista oppimistuloksiin; nykyisen vastikkeettoman sosiaaliturvan katsottiin sallivan kikkailun ja venyttämisen. Erityisesti nuorille tehdään karhunpalvelus, koska heidän ei ole taloudellisesti kannattavaa aloittaa opintoja ja siirtyä opintotuen piiriin.

7_Maahanmuutto-ja-turvallisuus

Toimitus
17.2.2016

Liity kannattajajäseneksi

0
Would love your thoughts, please comment.x
()
x