Kotimaa Maahanmuutto

Maahanmuutto ja turvallisuus – Nuorten ongelmat, syrjintä ja segregaatio

Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi -hankkeella haettiin poikkihallinnollista ja -tieteellistä tietoa ja kokonaisvaltaista tilannekuvaa maahanmuutosta ja turvallisuudesta.


Nuorten ongelmat

Koulukiusaaminen, tappeluun osallistuminen ja toisen henkilön hakkaaminen ovat yleisempiä maahanmuuttajataustaisilla nuorilla kuin suomalaistaustaisilla nuorilla.
– Maahanmuuttajataustaisista nuorista 26% oli kiusannut toista, 14% ilmoitti osallistuneensa tappeluun, 11% kertoi hakanneensa toisen henkilön vuoden aikana.
– Suomalaistaustaisista 19% oli kiusannut toista, 11% ilmoitti osallistuneensa tappeluun, 5% kertoi hakanneensa toisen henkilön vuoden aikana.
– Neljännes maahanmuuttajanuorten tappeluista oli ollut maahanmuuttajien välisiä; suomalaistaustaisten tappeluista 8%:ssa oli mukana ulkomaalaistaustaisia henkilöitä.

– Maahanmuuttajataustaiset 8-9 -luokkalaiset pojat ilmoittivat tehneensä rikkeitä viimeisen vuoden aikana yleisemmin kuin muut nuoret.

– Maahanmuuttajataustaiset yläasteikäiset oppilaat kertoivat lintsanneensa koulusta yleisemmin kuin muut oppilaat.

– Maahanmuuttajataustaiset pojat tupakoivat ja juovat itsensä humalaan vähintään kerran kuussa yleisemmin kuin muut nuoret.

– Myös huumekokeilut ovat yleisimpiä ensimmäisen polven maahanmuuttajapojilla: 37 % ilmoitti kokeilleensa joskus laittomia huumeita. Tyttöjen osalta huumekokeilut olivat yleisimpiä niin ikään ensimmäisen polven maahanmuuttajatytöillä (20%).

Syrjintä

– Suomessa on syrjintää etnisen taustansa tai ulkomaankansalaisuutensa perusteella kokeneita vähemmän kuin OECD – ja EU -maissa keskimäärin. Noin 12 % 15-64 – vuotiaista maahanmuuttajista kokee kuuluvansa etnisyyden, rodun tai kansalaisuuden perusteella syrjittyyn ryhmään

– Kansallisella tasolla Suomen harjoittamaa politiikkaa voidaan pitää kulttuurista moni- muotoisuutta sallivana ja tukevana. Suomi on Ruotsin tavoin harjoittanut vahvasti multikulturalistista politiikkaa: kulttuurisen monimuotoisuuden virallista tunnustamista, myönteistä tai vähintään neutraalia suhtautumista monikulttuurisuuteen sekä kielten, kulttuurien ja etnisten identiteettien säilymisen julkista tukemista.

– Työolobarometrin (2013) mukaan työpaikalla havaittua etnistä syrjintää ja eriarvoista kohtelua oli havainnut vain 5% (vastanneiden työpaikoilla oli muihin kansallisuuksiin tai etnisiin ryhmiin kuuluvia työntekijöitä, jotka olivat maahanmuuttajia). Syrjintää havainneiden määrä on laskenut kaksi prosenttiyksikköä kolmen vuoden aikana.

– Etniseen vähemmistöön itse kuuluvat olivat kokeneet kaikkiin palkansaajiin verrattuna vain hieman enemmän syrjintää, eikä syrjintä liittynyt välttämättä kansallisuuteen tai ihonväriin. Eriarvoisuutta ei koettu palkkauksen, työn tai työvuorojen jakamisen, tiedon saannin tai työsuhde-etujen suhteen.

kohtelu poliisi

– Nuorisobarometrin mukaan 15-29 -vuotiaat kokevat eniten syrjintää koulussa, mutta maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät ole joutuneet syrjinnän kohteeksi koulussa sen useammin kuin muutkaan nuoret. Nuoret eivät myöskään ole kokeneet korostetun usein syrjintää työelämässä, nuorisopalveluissa tai urheiluseuroissa.

Luottamus yhteiskuntaan

luottamus yht

luottamus yht2

Asuinalueiden etninen segregaatio

– Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että etnisten ryhmien asuminen on jonkin verran eriytynyt tiettyihin kaupunginosiin suurimmissa kaupungeissa. Myös kartoittamamme asiantuntija- arvion mukaan tämä kehitys on jo selvästi havaittavissa.

Pääkaupunkiseutu eriytyy tasaisesti
– Asuinalueiden etninen eriytyminen on tasaisesti vahvistunut ja alueiden erot kasvaneet. Keskeinen syy on kantaväestön suuntautuminen alueille, joissa vieraskielisiä vähemmän.
– Etnisten ryhmien välillä eroja: Länsi-Euroopan, Baltian ja Aasian maiden kieliä puhuvia asuu enemmän kantaväestön keskuudessa, Afrikan ja Lähi-idän kieliä puhuvien asuminen on keskittyneempää.
– Monikulttuuriset asuinalueet näkyvät myös lähikouluissa. Esimerkiksi Helsingin Malmilla koululaisista 63% puhuu kotikielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Munkkiniemessä vieraskielisten lasten osuus on alle 2%

Turussa eriytyminen on edennyt pidemmälle
– Alueiden erilaistuminen vuosien 1999-2009 välisenä aikana kaikkein voimakkainta etnisyyden mukaan, vaikka vieraskielinen väestö levittäytynyt aiempaa enemmän kaupungin eri osiin. 250
– Kolmasosa Turun vieraskielisistä asukkaista asuu vain kahdessa lähiössä. Varissuo on Suomen suhteellisesti vieraskielisin alue: 40% alueen 9000 asukkaasta puhuu äidinkieleltään muuta kuin suomea tai ruotsia. Toinen sukupolvi vahvistaa eriytymistä: nuoremmissa ikäluokissa vieraskieliset selvä enemmistö asukkaista!

– Etninen tausta voidaan määritellä tilastoista esimerkiksi äidinkielen avulla. Suomessa asuu runsaat 300 000 vieraskielistä. He keskittyvät voimakkaasti suuriin kaupunkeihin. Vieraskielisten osuus oli korkein pääkaupunkiseudulla (13 % väestöstä vuonna 2014) ja seuraavaksi korkein Turussa (9 %). Osuus kuitenkin vaihteli paljon myös saman kokoluokan kaupunkien välillä, esimerkiksi Oulussa se oli vain 3 % eli paljon vähemmän kuin Turussa.

osuus kaupungeissa

– Yhteenvetona tuloksista voidaan todeta seuraavaa: 1) Maahanmuuttajien määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut huomattavasti ja he[SIC] asumisensa keskittyy voimakkaasti isoihin kaupunkeihin, 2) Etnisen segregaation aste kaupunkien sisällä ei ole tällä aikavälillä yleisesti ottaen suuresti muuttunut, joskin kaupungeittain tilanne hieman vaihtelee, 3) Eriytymisen asteessa on suurehkoja eroja eri maahanmuuttajaryhmien välillä ja kaupungeista erottuu lähinnä Turku jyrkemmän segregaation suuntaan sekä 4) Etnisen ja sosioekonomisen segregaation välillä vallitsee lähes kaikissa kaupungeissa suhteellisen vahva riippuvuus.

– Kantaväestö välttää maahanmuuttajavaltaisille alueille muuttamista (keskeinen syy pää- kaupunkiseudulla, yksi tekijä Turussa); alue eriytyy hiljalleen, vaikkei kiihtyvää poismuuttoa alueelta olisikaan.
Mielikuvat ohjaavat muuttotilastoja ja päinvastoin heijastuvat tilastoissa; Alueen leimautumisesta sosiaalisten ongelmien, huono-osaisuuden ja turvattomuuden keskittymäksi on tutkimushavaintoja Turussa ja pääkaupunkiseudulla.
Alueiden sosiaaliset ongelmat yhdistyvät jo pääkaupunkiseudulla maahanmuuttaja- keskittymistä poismuuttaneiden kokemuksiin alueen huonosta maineesta, huonosta kasvuympäristöstä lapsille sekä alueen tai sen koulujen liiallisesta maahanmuuttaja- valtaisuudesta.

Maahanmuuttajat itse pyrkivät asumaan toistensa läheisyyteen;
– Jopa lähtömaissa on ohjattu muuttamaan tiettyyn kaupunginosaan Suomessa. Esim. Varissuolla on hyvä status maahanmuuttajien keskuudessa.

– Maahanmuuttajat pyrkivät muuttamaan kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle; useimmat näkevät parempia mahdollisuuksia pääkaupunkiseudulla

– Etnisen diversiteetin kasvun, eli alueiden monikulttuuristumisen on sen sijaan arvioitu useissa tutkimuksissa lisäävän sekä rikollisuutta että haittaavan yhteiskuntarauhaa niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin Australiassakin.

7_Maahanmuutto-ja-turvallisuus

Toimitus
18.2.2016

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa