Kotimaa Maahanmuutto

Maahanmuutto ja turvallisuus – Rikollisuus ja seksuaalirikokset

Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi -hankkeella haettiin poikkihallinnollista ja -tieteellistä tietoa ja kokonaisvaltaista tilannekuvaa maahanmuutosta ja turvallisuudesta.

– Suomen rikoslaki ei tunne määritelmää viha- tai rasistinen rikos. Rangaistuksen koventamisperusteissa on kuitenkin huomioitu rasistinen tai muuhun erilaisuuteen (kuten seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen) perustuva vihamotiivi. Poliisilla on kuitenkin mahdollisuus tilastoida rikosilmoitus viharikoksena; tätä mahdollisuutta ei ole kuitenkaan hyödynnetty järjestelmällisesti ja siksi luotettavan arvion tekeminen on edellyttänyt tutkimustyötä ilmoitusten sisällön perusteella.

viharikos suomi

– Tähän saakka ulkomaalaistaustaiset eivät ole kaiken kaikkiaan kokeneet sen yleisemmin väkivaltaa kuin suomalaiset yleensä.

– Posti ja verkkokyselymenetelmällä toteutetun Kansallisen rikosuhritutkimuksen (2012) mukaan syntyperältään ulkomaalaiset maahanmuuttajat (3,8%) olivat kokeneet suunnilleen yhtä harvoin vakavampaa fyysisen vamman aiheuttanutta väkivaltaa kuin suomalaistaustaiset (4,5%) ja yhtä harvoin vähintään läimäisyn käsittävää väkivaltaa sekä väkivallalla uhkaamista kuluneen vuoden aikana.

– Turvapaikanhakijoiden asumisyksiköihin ja yksittäisiin turvapaikanhakijoihin kohdistuvan rasistisen väkivallan uhka on sen sijaan kasvanut syksyn 2015 aikana sekä Suomessa että muualla Euroopassa.

– Marraskuussa 2015 Poliisihallitus arvioi, että vastaanottokeskuksiin kohdistuneissa tuhotöissä ja uhkauksissa ei olisi kyse organisoidusta toiminnasta, vaan yksittäisten henkilöiden teoista, joiden taustalla saattaa olla jonkinasteista syrjäytymistä.

– Maahanmuuttoviraston ja poliisin tekemissä turvapaikkatutkinnoissa on selvinnyt, että syksyn aikana Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden joukossa on huomattavan paljon poliisi- ja sotilastaustaisia henkilöitä. Pääosa heistä on tullut Irakista.

– Päihteet ovat viranomaislähteiden mukaan liittyneet usein uhkaaviin tilanteisiin niin vastaanottokeskuksissa kuin niiden ulkopuolellakin.

– Turhautuneisuus, toivottomuus, toimettomuus ja koetut traumat vaikuttavat henkilöiden käyttäytymiseen. Pieniäkin arkisia ongelmia ja kulttuurien välisiä väärinymmärryksiä ratkotaan vakavalla väkivallalla, jossa saatetaan käyttää aseita.

– Viranomaislähteiden mukaan osalla turvapaikanhakijoista on hallussaan itse valmistettuja tai liikkeistä hankittuja teräaseita. Aseena on käytetty myös arkisia esineitä.

– Osa turvapaikanhakijoista on syyllistynyt rikoksiin. Poliisin tammikuussa 2016 julkistamien tilastojen mukaan 926 turvapaikanhakijaa oli epäiltynä rikoksesta vuonna 2015. On todennäköistä että poliisin tietoon on tullut vain osa asumisyksiköissä tapahtuneista pahoinpitelyrikoksista.

– Viranomaislähteiden ja muiden turvapaikkaprosesseissa toimivien mukaan keskuksissa on ilmennyt rikosten todistajien uhkailua ja pelottelua.

– Turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen ja suuret useiden satojen henkilöiden vastaanottoyksiköt ovat lisänneet hieman myös tartuntatautien leviämisen riskiä.

– Kansainväliset uskonnollis-poliittiset konfliktit muuttavat maahantulijoiden mukana

– Suojelupoliisin arvion mukaan väkivaltaisesta jihadistisesta toiminnasta kiinnostuneiden henkilöiden lukumäärä kasvaa Suomessa turvapaikanhakijatilanteen seurauksena. Myös terrorismin tuki- ja värväystoiminta saattavat lisääntyä.

– Turvapaikanhakijoiden joukossa on havaittu saapuneen useita terroristisiin järjestöihin mahdollisesti kytköksissä olevia henkilöitä. Norjassa Jopa pakolaisleireiltä valittavien kiintiöpakolaisten joukossa on havaittu olleen terroristiin toimiin osallistuneita.

– Norjan ja Suomen välisessä vertailussa kävi ilmi, että pakolaistaustaiset syyllistyvät molemmissa maissa suhteellisesti useammin varkaus- ja väkivaltarikoksiin. Vastaavasti työn vuoksi muuttaneet ja usein asiantuntijatehtävissä toimivat ovat kantaväestöä harvemmin näistä rikoksista epäiltyinä.

– Lähtömaan köyhyys tai pienituloisuus ei selitä rikosalttiutta; mm. Filippiineiltä, Kiinasta, Intiasta ja Nepalista muuttaneet syyllistyvät rikoksiin kantaväestöä vähemmän Suomessa. Eri maista lähtöisin olevien keskinäisiä eroja sosiodemografiset tekijät eivät selitä lainkaan. Tämän perusteella myös muilla tekijöillä, kuin huono-osaisuudella on merkitystä.

Maahanmuuttajien rikollisuus on ollut Suomessa tyypillisesti väkivalta- ja omaisuusrikoksia, huumausaine- ja raiskausrikoksia.
• Ulkomailla syntyneet Suomessa pysyvästi olivat saaneet suomalaistaustaisiin verrattuna noin kaksi kertaa useammin tuomion väkivalta-, omaisuus- ja huumerikoksissa vuosina 1997 ja 2001 (tarkastelussa ikä- ja sukupuoli vakioitu).
• Vuonna 2015 ulkomaan kansalaisten osuus rikoslakirikoksista (ts. muista kuin liikennerikoksista) epäillyistä kasvoi 2,7 % edellisestä vuodesta. Yli puolet epäilyistä kohdistui henkilöihin, jotka eivät asu Suomessa vaan oleskelevat tilapäisesti Suomessa; tähän ryhmään kuuluvat mm. turvapaikanhakijat.
• Ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen pahoinpitelyjen määrä kasvoi 24 % ja raiskausrikosten lähes 20 % vuonna 2015; poliisille ilmoitettiin n. 800 pahoinpitelyrikosta enemmän vuoteen 2014 verrattuna.

rikostaulukko 17

rikostaulukko18

rikostilasto 19

rikostilasto 20

rikostilasto 21

– Sosiodemografiset tekijät (useimmat nuoria, joukossa paljon pienituloisuutta ja työttömyyttä) selittävät jonkin verran ulkomaalaistaustaisten ensimmäisen maahanmuuttajasukupolven yliedustusta rikostilastoissa suomalaistaustaisiin nähden, mutta eivät kokonaan, eivätkä varsinkaan seksuaalirikoksissa.

– Kun sosiodemografiset tekijät vakioidaan Afrikasta ja Lähi-idästä muuttaneiden miesten raiskausrikollisuuden taso on yhä kymmenkertainen suomalaisiin nähden.

– Perheväkivallaksi luokitelluissa, poliisin tietoon tulleissa tapauksissa Afrikasta, Lähi- Idästä sekä Keski- ja Etelä-Aasiasta muuttaneiden naisten pahoinpitelijät ovat olleet valtaosin uhrin omasta etnisestä ryhmästä. Afrikasta ja Lähi-Idästä kotoisin olevilla naisilla on syntyperältään suomalaisiin nähden lähes kuusinkertainen riski joutua perheväkivallan uhriksi.

– Etelä- ja keski-Ruotsissa on poliisin arvion mukaan 55 maantieteellistä aluetta, joissa paikallinen rikollisverkosto aiheuttaa huomattavaa turvattomuutta. Nämä alueet sijaitsevat 22 eri kaupungin alueella ja suurkaupunkien Tukholma (19 aluetta), Göteborg (9), Malmö(3) ohella pienemmissä muutaman tuhannen asukkaan kunnissa. Ongelmat eivät siis liity vain urbaaniin ympäristöön. Pohjois-Ruotsissa vastaavaa rikollisuusongelmaa ei kuitenkaan vielä ole. Ongelmat ovat yleisimpiä maahanmuuttajavaltaisissa suurkaupunkilähiöissä. Rikollisten hallinta ulottuu arjen kaikille tasoille. Rikollinen toiminta on vaikuttanut heikentävästi mm. poliisin, pysäköinninvalvojien ja toimittajien työturvallisuuteen sekä sosiaalisia tukia jakavien viranomaisten toimintaan (eivät aina uskalla paljastaa väärinkäytöksiä).

Poliisin tilastojen mukaan seksuaalirikosepäilyjen määrä kasvoi vuonna 2015, 2,7 % (80 tapausta enemmän kuin vuonna 2014).
• Raiskausrikoksesta epäilyjen määrä kasvoi 3,7 % (38 tapausta enemmän kuin vuonna 2014).
• Muista seksuaalirikoksista (poislukien raiskaus- ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö) epäilyjen määrä kasvoi huomattavasti, 38,5%.
• Seksuaalisen ahdistelun lisääntyminen vuoden 2015 lopussa näkyy rikostilastoissa. Seksuaalisesta ahdistelusta epäilyjä oli noin kaksinkertainen määrä (kasvu 96%), yhteensä 147 poliisin tietoon tullutta tapausta syys-joulukuussa 2015 (75 tapausta syys- joulukuussa vuonna 2014).

– Turvapaikanhakija oli epäiltynä seksuaalirikoksesta vuonna 2015 yhteensä 75 kertaa (sama henkilö voi olla syyllistynyt useampaan eri rikokseen). Yleisimmät rikosnimikkeet olivat seksuaalinen ahdistelu (22 epäilyä), raiskaus (13 epäilyä) ja törkeä raiskaus (12 epäilyä). Alaikäisen raiskaus katsotaan aina törkeäksi. Rikosnimikkeenä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä oli kyse 11 tapauksessa ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 5 tapauksessa.

– Suhteessa väestön lukumäärään ulkomaalaistaustaiset, eli ulkomaalaista syntyperää olevat ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajat ovat syyllistyneet poliisin selvittämien tapausten perusteella kolminkertaisesti useammin seksuaalirikoksiin ja neljä kertaa useammin raiskauksiin suomalaistaustaisiin nähden.

– Sekä ensimmäisen että toisen polven maahanmuuttajat ovat olleet jo aiemminkin (vuosina 2010-2011) yliedustettuina raiskausrikoksista epäillyissä; maahanmuuttajien väestömäärään suhteutettu rikollisuustaso oli raiskausrikoksissa lähes 8-kertainen kantaväestöön verrattuna

– Helsingin poliisilaitoksen alueella on ilmennyt uusi ilmiö, jossa erikokoiset, laajemmat ja pienemmät miesryhmät ahdistelevat aggressiivisesti nuoria tyttöjä ja naisia. Vastaavanlaista ulkomaalaistaustaisten miesten taholta joukolla ahdistelua on esiintynyt muuallakin Euroopassa.

7_Maahanmuutto-ja-turvallisuus

Toimitus
18.2.2016