Eurooppa Politiikka

Marine Le Pen voi yhä voittaa

Marine Le Pen Lyon 5.2.2017

Voiko Marine Le Penistä todella tulla Ranskan presidentti?

Pikainen johtopäätös Ranskan presidentinvaaleja koskevista kannatuskyselyistä olisi, että todennäköisesti kansallisen Rintaman Marine Le Penistä ei tule Ranskan seuraavaa presidenttiä. Vaikka kannatuskyselyjen perusteella näyttää varmalta, että hän tulee pääsemään toiselle kierrokselle – ehkä jopa voittajana – hän tulisi häviämään toisella kierroksella, oli sitten vastassa sosialisti Emmanuel Macron tai konservatiivi Francois Fillon.

Yhdysvaltojen presidentinvaalin lopputuloksen oikein ennustanut ranskalainen fyysikko Serge Galam ei kuitenkaan ole niin varma toisen kierroksen lopputuloksesta, sillä hänen mukaansa kannatuskyselyistä puuttuu oleellinen tekijä, äänestämättä jättäminen, ja erityisesti kuinka se vaikuttaa eri ehdokkaiden kohdalla. Hän sanoo, että  äänestämättä jättäminen – CEVIPOF:n kannatuskyselyn mukaan jopa 30 prosenttia –  on luultavasti määräävä tekijä tällaisessa skandaalien hallitsemassa vaalissa.

Galam on sitä mieltä, että Le Penin valinta tulee koko ajan todennäköisemmäksi. Galamin mukaan Le Pen tarvitsee noin 20 prosenttia ”nukkuvia” tullakseen valituksi presidentiksi.

Jos Le Pen  esimerkiksi näyttäisi häviävän vaalin tuloksella 41 prosenttia äänistä vastustajan 59 prosenttia vastaan, Le Pen voi silti voittaa, jos hänen äänestäjiensä äänestysprosentti olisi 90 prosenttia ja hänen kilpailijansa 70 prosenttia, koko äänestysprosentin ollessa 79 prosenttia. Toisin sanoen Marine Le Pen voisi voittaa, koska merkittävä määrä hänen vastustajaansa kannatuskyselyissä kannattaneista ei lähtisikään liikkeelle äänestyspäivänä.

Vastaavasti jos Le Pen näyttäisi häviävän toisen kierroksen kannatuskyselyissä 45 prosentin osuudella 55 vastustajan prosenttia vastaan, hän voisi silti voittaa jos hänen kannattajistaan 85 prosentti äänestäisi häntä, mutta vastustajaa 70 prosenttia, koko äänestysprosentin ollessa 77 prosenttia.

Osa kannatuskyselyistä antaa Macronille tai Fillonille yli 30 prosenttiyksikön etumatkan toisella kierroksella – mikä tekisi hänen voitostaan lähes mahdotonta – mutta jotkut kyselyt näyttävät jopa vähemmän kuin 20 prosenttiyksikön eroa. Jos Le Pen pystyy kuromaan eron näin pieneksi ja pystyy saamaan äänestäjänsä paremmin liikkeelle kuin vastustajat, hänen voittonsa tulee olemaan mahdollinen.

Le Penillä onkin iskun paikka. Osa äänestäjistä kokee eri syistä vastenmielisyyttä Macronia ja Fillonia kohtaan, ja suuri osa Macronin kannattajiksi ilmoittautuneista sanookin, että he voivat muuttaa mielensä vielä vaalipäivänä. Ristiriitaiset tai negatiiviset tunteet saattavat tulla esille vaalipäivänä heikkona äänestysprosenttina.

Macron ja Fillon luottavat siihen, että laaja äänestäjäjoukko yli puoluerajojen asettuu heidän taakseen toisen kierroksen äänestyksessä ”konservatiivisena rintamana”.  Tällä taktiikalla Jacques Chirac voitti 2002 Marine Le Penin isän, Jean-Marie Le Penin.

Vanhat periaatteet eivät nyt kuitenkaan välttämättä toimi. Fillonin skandaalinkäryinen vaalikampanja sekä hänen thatcherilainen talouspolitiikkansa saattavat karkottaa monet vasemmistosiiven äänestäjät toisella kierroksella Le Peniä vastaan. Vastaavasti monet konservatiiviäänestäjät voivat hylkiä Macronia, koska he saattavat nähdä hänet  inhoamansa sosialistipresidentti Hollanden manttelinperijänä. Molemmissa tapauksissa ”konservatiivinen rintama” -periaate saattaa olla olemassa, mutta ei niin voimakkaana kuin aiemmissa vaaleissa.

Marine Le Pen puolestaan voi saada hyötyä motivoituneesta ja uskollisesta äänestäjäkunnastaan, sillä oli vastustaja kumpi hyvänsä – Fillon tai Macron – suuri määrä vastustajan äänestäjäkunnasta ei tule saapumaan vaaliuurnille.

Kannatuskyselyt nimittäin osoittavat, että ihmiset jotka sanovat äänestävänsä Marine Le Peniä, tulevat myös näin tekemään. Vastaavasti suuri osa ihmisistä sanoo äänestävänsä häntä vastaan, mutta tämän ryhmän sisällä on paljon epävarmuutta.

Galam ennusti metodeillaan kesällä 2016 oikein Yhdysvaltojen presidentinvaalin lopputuloksen. Hän kuitenkin painottaa, että Ranskan presidentinvaalia koskien hänen käyttämänsä menetelmät eivät ole täysin samat.

Hänen mukaansa Trump pystyi luomaan keskustelua äänestäjäkunnassa, joista monet olivat vielä epävarmoja ehdokkaastaan.

Ranskassa tilanne on toinen, sillä äänestäjät ovat tyypillisesti ”kovapäisempiä”. He yleensä tietävät, ketä he haluavat äänestää ja ketä eivät.

Tällä kertaa periaate ”aikomus äänestää ei ole sama kuin äänestäminen” saattaa ennustaa lopputuloksen.

Politico.eu

  • 190
    Shares