Kotimaa Maahanmuutto

Migri: Suomesta vapaaehtoisesti Irakiin palanneiden uudelleenkotoutuminen on onnistunut kohtalaisesti

Kuva Masakatsu Ukon / Flickr / CC BY-SA 2.0

Asettuminen siihen yhteisöön, josta palaaja lähti, on onnistunut paremmin kuin asettuminen kokonaan uudelle asuinpaikalle. Pieni enemmistö palaajista voi psykososiaalisesti hyvin. Toimeentulo-ongelmat tuottivat huolta lähes kaikille palaajille.

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n Suomen-toimisto haastatteli 195 palaajaa, jotka olivat palanneet vuosien 2017 ja 2018 aikana eri puolille Irakia, suurin osa Bagdadiin. Tarkoituksena oli selvittää, miten heidän uudelleenkotoutumisensa Suomen myöntämien käteis- tai hyödyketukien ja IOM:n paluujärjestelyjen avulla on lähtenyt käyntiin. Palaajat olivat pääsääntöisesti 18-34 -vuotiaita miehiä.

Tutkimus on toteutettu Maahanmuuttoviraston tilauksesta osana joulukuussa päättyvää vapaaehtoisen paluun AUDA-hanketta. Tutkimuksesta selviää, että Suomen myöntämät paluutuet vapaaehtoisesti palaaville auttavat alkuun kotimaahan palaamisessa. Uudelleenkotoutumisen onnistumiseen vaikuttavat paluutuen lisäksi suuren luokan yhteiskunnalliset ongelmat, kuten työttömyys tai puutteet terveydenhuollossa.

Kestävän ja onnistuneen uudelleenkotoutumisen varmistamiseksi kohdemaan tulisi sitoutua palaajan lähtömaan kanssa aitoon kehityskumppanuuteen, jolla edistettäisiin esimerkiksi taloussuhteiden tiivistämistä ja koulutussektorin yhteistyötä. Tärkeää olisi saada tiiviimmin työhön mukaan myös Suomessa pysyvästi asuvat diaspora-yhteisöt, kuten Suomen somalialaisyhteisö.

AUDA-hankkeessa on kehitetty avustetun vapaaehtoisen paluun kansallista rakennetta yhteistyössä muiden EU- ja paluumaiden kanssa.
Hankkeen koko nimi on Vapaaehtoinen paluu Irakiin, Afganistaniin ja Somaliaan ja sen kohdemaita ovat edellä mainitut maat, joista on tullut Suomeen eniten turvapaikanhakijoita viime vuosina.

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset