Kotimaa Maahanmuutto

Migri: kuinka turvapaikanhakijan seksuaalista suuntautumista selvitetään?

Kuva Pixabay.

Osa turvapaikanhakijoista perustelee hakemustaan seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisella. Seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen eivät ole automaattisesti perusteita saada turvapaikka, vaan turvapaikan saamisen edellytys on se, että juuri kyseinen henkilö olisi vaarassa joutua vainotuksi juuri tähän yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen perusteella jos palaisi kotimaahansa, kertoo Migri perjantaina julkaisemassaan tiedotteessa.



Migri kysyy prosessissaan turvapaikanhakijalta lisäkysymyksiä seksuaalisesta suuntautumisesta, jolloin hakijaa pyydetään kertomaan mitä hän kotimaassaan pelkää, ja puhuttelija auttaa häntä kysymyksin eteenpäin. Jos hakija vetoaa kuulumiseensa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön, häntä pyydetään kertomaan asiasta lisää. Migrin mukaan kysymys on hakijan ihmisoikeuksien toteutumisesta kotimaassaan ja sen arvioimisesta, johtaako vähemmistöön kuuluminen hänen oikeuksiensa rajoittamiseen.

Migrin tiedotteen mukaan, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen turvapaikkahakemuksia ratkaistaessa arvioidaan, kykeneekö hakija osoittamaan uskottavasti kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. Hakijan tulee kertoa tuntemuksiaan ja kokemuksiaan siitä, miten seksuaalivähemmistöön kuuluminen ilmenee hänen elämässään, sekä hakijan tulee osoittaa, että hänellä on syytä pelätä vainoa kotimaassaan näistä syistä.

Migri on tiedotteensa mukaan tehnyt yhteistyötä Seta ry:n kanssa kehittääkseen seksuaalisuuden arviointitapojaan. Seta on kouluttanut turvapaikkayksikön henkilöstöä ja lisäksi se tekee yhteistyötä vastaanottokeskusten kanssa.

Migrissä työskentelee tiedotteen mukaan ylitarkastajia, jotka ovat saaneet Euroopan Unionin turvapaikka-asioiden tukiviraston EASO:n kouluttajakoulutuksen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen puhuttelusta. Tiedotteesta käy ilmi, että arviointia ei tehdä yksittäisen vastauksen perusteella, vaan asiaa selvitetään puhuttelussa edelleen. Migrin mukaan olennaista on tarina eli se, miten ihminen kertoo seksuaalisesta identiteetistään.

Tiedotteessa painotetaan, että joskus kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija kertoo vasta valitusvaiheessa löytäneensä homoseksuaalisen identiteetin.

Migrin mukaan asian noustessa esiin valitusvaiheessa pyritään selvittämään, miksi hakija ei ole kertonut asiasta aiemmin. Syynä voi Migrin mukaan olla esimerkiksi hakijan pelko ja häpeä sekä epätietoisuus asian merkityksestä prosessissa, mutta jonkin verran esiintyy myös perusteettomia väitteitä, joilla on yritetty parantaa mahdollisuuksia valitusvaiheessa.

Hakijoilta ei kysytä intiimejä asioita seksielämästä, eikä myöskään todisteita homoseksuaalisesta seksistä pyydetä, eikä hakijoilta oteta vastaan esimerkiksi tähän liittyviä videoita.

Migrin mukaan kielteisen päätösesityksen käy virastossa läpi vähintään kaksi henkilöä.

Migri

Tilaa
Ilmoita
guest
0 Kommenttia
Palautteet
Näytä kaikki kommentit