Kotimaa Politiikka

Ministeri Ohisalon vastaukset ISIS-terroristijärjestöstä aiheuttavat ihmetystä

Kuvituskuva. Syyrian Al-Hol lokakuussa 2019. Kuva Y. Boechat (VOA) / public domain.

Sisäministeri Maria Ohisalo on antanut vastauksen perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijosen kesäkuun alussa jättämään kirjalliseen kysymykseen, jossa Reijonen vaati selvitystä, mihin toimenpiteisiin Lähi-idästä Suomeen palaavien henkilöiden kohdalla on ryhdytty.

Suojelupoliisin (Supo) arvion mukaan Lähi-idästä palaavat ISIS-henkilöt lisäävät Suomeen kohdistuvan terrorismin riskiä. Alueelta palaavat naiset todennäköisesti jatkavat terroristista toimintaa, verkostoituvat keskenään ja integroituvat kotimaisiin jihadistisiin verkostoihin.

Kansanedustaja Minna Reijonen (ps.) teki 5. kesäkuuta sisäministeri Maria Ohisalolle kirjallisen kysymyksen, millaisiin selvityksiin ja kartoituksiin on ryhdytty mahdollisen ISIS-taistelijoiden tuoman nykyisen ja tulevaisuuden turvallisuusuhan takia sekä onko aiheutuvat kustannukset laskettu.

Ohisalon vastauksessa kerrotaan, että Suomeen on palannut Irakin ja Syyrian taistelualueelta 20 henkilöä ennen vuotta 2019. Joulukuussa 2019 viranomaiset avustivat Suomeen Al-Holin leiriltä kaksi pientä lasta. Toukokuun lopussa Suomeen palasi alueelta kolme aikuista ja yhdeksän lasta.

Jokaisesta 15 vuotta täyttäneestä tai vanhemmasta alueelta palaavasta henkilöstä keskusrikospoliisi tekee esiselvityksen. Mikäli syytä epäillä -kynnys ylittyy, toimitetaan esitutkinta. Avoimissa yhteiskunnissa, toimivaltuudet ja resurssit huomioiden, viranomaisten keinot ihmisten valvontaan ovat kuitenkin rajalliset.

Poliisin toimintaan liittyvien kustannusten ennakollinen laskeminen Al-Holin leiriltä palaavien osalta on vaikeaa. Suomessa on Suojelupoliisin ilmoituksen mukaan noin 380 terrorismintorjunnan kohdehenkilöä, joihin kaikkiin kohdennetaan poliisin resursseja. Yksilökohtainen lähestymistapa tarkoittaa käytännössä sitä, että kunkin palanneen henkilön tapauksen arviointiin tarvittava henkilötyömäärän ja työajan kohdentaminen vaihtelee.

Kyse on pitkäkestoisesta toiminnasta. Poliisi on yksi toimija laajemmassa kokonaisuudessa ja palaavien henkilöiden tarpeet liittyvät vahvasti myös esimerkiksi sosiaalitoimeen ja erityisesti lastensuojeluun. Asia vaatii vuosien pitkäjänteistä ja suunnitelmallista moniviranomaisyhteistyötä, jonka onnistunut toteuttaminen vaatii riittäviä viranomaisten voimavaroja.

Ohisalon vastaukset herättävät ihmetystä.

Suomelle koituvat kustannukset tulevat olevaa merkittäviä. Koronakriisin aikana ja jälkeen tuolle rahalle olisi todella tarvetta vaikkapa suomalaisessa vanhustenhoidossa tai lastensuojelussa, Reijonen muistuttaa.

– Suomeen palanneet ja vielä al-Holin leirillä olevat ovat niitä, jotka pysyivät viimeiseen asti ISIS:n viimeisellä hallinta-alueella. Voidaan aiheellisesti kysyä, miksi he eivät ole pyytäneet apua kotimaansa viranomaisilta aikaisemmin? Kaikkihan ovat olleet alueella jo vuosia, ihmettelee kansanedustaja Reijonen.

Lähi-idästä saapuneet ovat lisäksi saattaneet syyllistyä raskaisiin rikoksiin taistelualueella. Supon mukaan naiset ovat yleisesti ottaen osallistuneet erilaisiin värväyksiin, propagandan tuottamiseen ja rahoituksen kaltaisiin tehtäviin, mutta myös aseellinen toiminta on ollut mahdollista. Naisten rooli on myös ollut kasvattaa lapsia järjestön ideaalin mukaisiksi tuottaen tulevaisuuden johtajia, taistelijoita ja kannattajia Isisille.

Supon arvion mukaan naisilla on ollut keskeinen rooli jesidivähemmistöön kuuluvien naisten ja lasten orjuuttamisessa. Jesidinaiset ovat useaan otteeseen kertoneet, että heidän täysin järjestelmälliseen orjuuttamiseen, kiduttamiseen ja raiskaamiseensa eivät syyllistyneet pelkästään miehet vaan myös ISIS:n toiminnassa mukana olleet naiset.

– On hyvin epätodennäköistä, että Suomesta käsin näitä rikoksia pystytään todentamaan ja antamaan tuomioita. Meille taitaa jäädä vain maksajan rooli, sanoo Reijonen.

  • 516
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset