Kotimaa Maahanmuutto

Miten kristinuskoon kääntyminen vaikuttaa turvapaikkapäätökseen?

Kuva Pixabay.

Kaikki turvapaikanhakijat käyvät Suomessa läpi turvapaikkaprosessin, jossa tärkein tavoite on tunnistaa kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat ihmiset. Suomi noudattaa aina palautuskieltoa.

Kristinuskoon kääntyneiden turvapaikanhakijoiden tilanteesta käydään tällä hetkellä paljon keskustelua. Miten kristinuskoon kääntyminen vaikuttaa turvapaikkapäätökseen? Migri on koonnut vastauksia yleisimpiin kysymyksiin aiheesta.

Milloin kristitty saa turvapaikan?

Uskonto on kiinteä osa identiteettiä eikä henkilön voida olettaa luopuvan siitä, vaikka hän siten voisi välttää vainoa. Maahanmuuttovirasto myöntää kansainvälistä suojelua silloin, kun ihminen on vainon vaarassa alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteensä vuoksi kotimaassaan. Lisäksi edellytetään, että hän ei voi pelkäämänsä vainon takia turvautua kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa viranomaisten suojeluun. Uskonto ei siis ole automaattisesti peruste saada turvapaikka.

Miksi turvapaikanhakijoiden uskonnosta kysytään?

Turvapaikanhakijoiden uskonnollista toimintaa käsitellään siinä tapauksessa, että turvapaikanhakija kertoo tarvitsevansa turvapaikan sen perusteella. Tällöin turvapaikanhakijan kääntymyksen arviointi on viranomaisten ja tuomioistuimen velvollisuus aivan samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin perusteiden osalta. Maahanmuuttovirasto tutkii myös kaikki muut turvapaikkaperusteet, joiden perusteella turvapaikanhakija hakee turvapaikkaa ja niiden arviointi kuuluu turvapaikkaprosessiin.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on laatinut ohjeistuksen uskontoon perustuvasta suojeluntarpeesta. Sen mukaan kotimaasta lähdön jälkeinen kääntyminen on erityistilanne, jossa turvapaikanhakijalta odotetaan luotettavaa selvitystä siitä, että kääntyminen aito eikä turvapaikkaperusteen saamiseksi toteutettu. UNHCR:n mukaan on usein hyödyllisintä selvittää, mitkä asiat ovat vaikuttaneet hakijan kääntymiseen sekä mitä vaikutuksia kääntymisellä on ollut ihmisen elämään. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, onko kääntyminen tullut turvapaikanhakijan kotimaan viranomaisten tietoon ja miten nämä suhtautuisivat kääntymiseen. Myös Suomen lainsäädännön mukaan turvapaikanhakijalla pitää olla erityisen vakuuttavat perusteet, jos hän esittää turvapaikkaperusteita, joita hän ei kertonut hakiessaan ensimmäisen kerran turvapaikkaa. Viime vuosina moni on vedonnut kristinuskoon kääntymiseen uusintahakemuksessaan tai valittaessaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä.

Miten turvapaikanhakijan kääntymystä arvioidaan?

Jokainen turvapaikkahakemus ja turvapaikkaperuste tutkitaan yksilöllisesti. Tässä harkinnassa otetaan huomioon useita asioita. Tärkeintä on arvioida, kuinka korkea riski kunkin turvapaikanhakijan kohdalla on joutua kotimaassaan oikeudenloukkauksen kohteeksi. Tähän arvioon vaikuttavat monet asiat, kuten esimerkiksi ajantasainen tieto turvapaikanhakijan kotimaan tilanteesta.

Turvapaikkapuhuttelussa ei riitä, että turvapaikanhakija ilmoittaa kääntyneensä kristityksi, vaan hänen on pystyttävä kertomaan lisätietoja asiasta. Kyseessä ei silti ole uskonopillinen kuulustelu, eikä tarkoituksena ole määritellä, kuka on oikeanlainen kristitty. Hakijan ei siis odoteta tuntevan kristinuskoa ja uskon harjoittamiseen liittyviä yksityiskohtia täydellisesti. Tavoite on siis selvittää, onko turvapaikanhakija kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Hakijan pitäisi kuitenkin pystyä omakohtaisesti kuvailemaan esimerkiksi sitä, millainen merkitys kristinuskolla hänelle on tai miten usko näkyy hänen arjessaan. Jos hakija ei pysty kertomaan asiasta juurikaan lisätietoja, viranomaisella voi olla syytä epäillä kääntymisen aitoutta.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen (2017) mukaan kastetodistus ja seurakunnan lausunto eivät voi olla ratkaisevaa näyttöä turvapaikka-asiassa, vaan kääntymyksen uskottavuutta on selvitettävä perusteellisesti hakijaa kuulemalla.

Kääntymistä ei ole helppo selvittää. Maahanmuuttovirasto hankkii tietoja eri seurakunnilta näiden toimintatavoista ja kouluttaa henkilöstöä arvioimaan eri taustoista tulevien hakijoiden uskonnollista kääntymistä. Virasto myös seuraa oikeuskäytäntöä koskien uskonnollista kääntymistä turvapaikanhaun perusteena ja muuttaa arviointiaan mikäli oikeuskäytännössä tapahtuu muutoksia.

Kuinka paljon turvapaikanhakijoissa on kristityiksi kääntyneitä?

Turvapaikanhakuperusteita ei tilastoida, joten tästä ei ole antaa tarkkaa arviota.

Vuodesta 2016 alkaen on kuitenkin jätetty reilusti yli tuhat hakemusta, joissa hakija kertoo pelkäävänsä vainoa kotimaassaan, koska on kääntynyt kristityksi Suomessa. Moni turvapaikanhakija on kertonut kristityksi kääntymisestä valitusvaiheessa tai uusintahakemuksessa.

Rajoittaako Maahanmuuttovirasto turvapaikanhakijoiden uskonnonvapautta?

Ei. Turvapaikkatutkinnassa ei oteta kantaa henkilön oikeuteen vaihtaa uskontoa tai uskonnollisten yhteisöjen oikeuteen tehdä käännytystyötä. Suomessa on uskonnonvapaus, ja jokainen saa valita uskontonsa itse. Jokaisella on myös vapaus olla harjoittamatta tai tunnustamatta mitään uskontoa. Suomessa kristityksi kääntyminen ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että turvapaikanhakijalle myönnetään turvapaikka Suomesta.

Miten Maahanmuuttovirasto näkee kristittyjen tilanteen Iranissa?

Iranissa on raportoitu oikeudenloukkauksia kristityksi kääntyneitä kohtaan. Viranomaisten seuranta ja pidätykset ovat kohdistuneet ensisijaisesti evankelisiin kristittyihin ja näiden ylläpitämiin kotikirkkoihin. Viranomaisten huomion kohteena ovat olleet erityisesti kotikirkkojen toimintaa organisoivat henkilöt ja pastorit. Vaarassa voivat olla myös henkilöt, joiden poliittisen toiminnan Iranin valtio kokee uhkana.

Jokaisen turvapaikanhakijan tilanne selvitetään kokonaisuudessaan ja tutkitaan, mitä tekijöitä juuri hänen kohdallaan on, jotka voisivat nostaa riskiä joutua oikeudenloukkausten kohteeksi kotimaassa uskonnon vuoksi.

Maatiedon mukaan kotikirkkoverkostoja on toiminnassa Iranissa ja niiden toimintaan ei systemaattisesti puututa. Pidätyksiä on kuitenkin aika ajoin raportoitu. Henkilöitä voidaan kuulustella, jonka jälkeen heidät yleensä vapautetaan. Vankeustuomiot ovat harvinaisia.

YK:n esittämän arvion perusteella Iranissa on noin 300 000 – 350 000 islamista kristinuskoon kääntynyttä ihmistä. Kristilliset järjestöjen mukaan Iranissa olisi jopa 800 000 kristinuskoa salassa harjoittavaa muslimitaustaista ihmistä.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa