Kolumnit

Näkökulma: Trump ja Putin Helsingissä

Vladimir Putin, kuva kremlin.ru / CC BY 3.0; Donald Trump, kuva Wikimedia Commons

Yhdestä asiasta Donald Trump ja Vladimir Putin ovat yhtä mieltä jo ennen tapaamistaan. Maa, joka ei kykene suojaamaan lapsiaan, ei omaa minkäänlaisia tulevaisuuden näköaloja. Mitä muuta nämä herrat suunnittelevat ja mitä sivustakatsojat pelkäävät suunniteltavan?

Taistelu antidemokraattista EU:ta vastaan Euroopan eduksi on molempien herrojen agendalla. Tämä tarkoittaa kansallisvaltioiden Eurooppaa, joka ei pyri yhdessä nousemaan maailman isojen hiekkalaatikolle sotkemaan USA:n, Venäjän ja Kiinan hiekkalinnoja.

Laittoman maahanmuuton hillitseminen on lähellä molempien miesten sydäntä jo edellä mainitun ”lastensuojelun” kautta. Tapaaminen on vahva merkki kaikille poliitikoille, jotka oman kansansa kustannuksella jatkavat massamaahanmuuton agendaa ja pyrkivät sekoittamaan eri kultturiperinnöllä olevia ihmisiä keskenään uhraten Euroopan yli tuhatvuotisen kulttuurin humanitääriselle monikulttuurin alttarille.

Kautta Euroopan vasemmalle kallistuneet johtajat, hallitukset, oppositiot ja muut poliittiset toimijat saavat tulitukea medialta, joka pommittaa jokaisen hiuksen heilahduksen tai nahkahousujen sauman takia sirpalekranaateilla kokousvieraita. Kranaattien melskeen ja savuverhon taakse kätketään omia pelkoja, joista suurin on sopu kahden suuren välillä EU:n byrokraattien ja heidän hännystelijöidensä kustannuksella.

Eurooppa ennen EU:a

Trump ja Putin ovat molemmat kertoneet haluavansa vaalia ja pitää Eurooppaa hyvänä. Molemmat ovat kansallisvaltioiden Euroopan kannalla, EU-diktatuuria vastaan. Tämä asettaa suuren vastuun massamedioille, jotka pelottelevat kansojen syviä rivejä tällä tapaamisella ja sen seurauksilla. Seurauksilla, joista kärsisivät vain EU-byrokraatit ja kahta suurvallan johtajaa vastaan yhteisrintamassa nousseet massamediat.

Naton ja Brics:in johtajien kohtaamisessa Helsingissä on ilmassa samaa värinää kuin aikoinaan historialliseksi käännekohdaksi muodostuneessa USA:n ja Neuvostoliiton suurten johtajien kohtaamisessa. Tuolloin kukaan ei haukkunut Mihail Gorbatšovia itsevaltiuudesta ja huomautellut kaljun alta paljastuneesta maksaläikästä tai ripustellut Helsinkiä täyteen viestejä, joissa kehutaan Suomen sanavapautta. Toisaalta mikään media tai muu poliittinen taho ei nostanut Ronald Reaganin filmitähtiuraa negatiivisesti esiin, vaikka GE-yhtiön General Electric Theater niminen ohjelma nosti miehen julkisuuteen.

Putinin asennoitumista länteen ja sen arvoihin varjostaa presidentti Boris Jeltsinin perintö, joka totutti lännen siihen, että Venäjää ei tavitse ottaa tosissaan. Tämä samainen ongelma on tällä hetkellä kohdannut EU:n Jean-Claude Junckerin ja eurokriisin vuoksi. Kaikesta huolimatta Putin on kulkenut käsi ojossa kohti lännen johtajia, mutta olematta valmis tanssimaan ripaskaa Jeltisinin tavoin muiden soiton tahtiin.

Euroopan ja USA:n sodan lietsojien pelot tiivistyvät

Putinin kohtaaminen käsi ojennettuna ei ole täysin ongelmatonta Trumpille. Trumpin tarkoitus on kuitenkin ollut valinnastaan lähtien saada pohjoisen pallonpuoliskon johtajien välille yhteinen linja ja sopu. Tämä sopuun perustuva linja on Washingtonin ja Brysselin transatlanttisen liiton tahojen agendan vastainen ja aiheuttaa ikenien kiristymistä molemmilla puolilla Atlantia.

Aina Bill Clintonista lähtien, George W. Bushin kautta Barak Obamaan asti on USA käynyt useita ”presidentin sotia” ympäri maailmaa. Näiden sotien veriteoissa ovat Euroopan vasallit olleet vähintään ranteitaan myöten mukana ilman pelkoa joutua Haagin tuomioistuimen eteen.

Miksi Trump itseasiassa tapaa Putinin Helsingissä?

Tapaamista arvioitaessa huomaa pian, ettei Euroopan tai edes presidentti Trumpin maanmiehien mielipiteet ole yhteneviä itsensä herra Trumpin valitseman lähentymisen tien kanssa. Euroopan ja USA:n neoliberaaleille joukoille olisi mieluisampaa, että presidentti Trump jatkaisi totutulla globaalilla linjalla sodasta sotaan. Linjalla, joka alkoi jo ensimmäisen maailmansodan tantereilla.

Keskeisin kysymys koko tapaamisessa lienee, ketä Trump lopulta edustaa tavatessaan Venäjän presidentin Putinin. Onko Yhdysvallat yhdistyneenä presidenttinsä takana, kun presidentit kertovat tapaamisen jälkeen mahdollisesti sovituista asioista?

Jo Trumpin henkilö jakaa linjoja, ja Helsingissä hän jatkaa ”ojennetun käden politiikkaa” tehden sen korkeimmalla tasolla sitten Kiinan XI:n tapaamisen. Tällä taktiikalla Trump saattaa saada aikaan merkittäviäkin tuloksia. Jos tuloksiin kuuluu Venäjän kauppasaarron purkaminen, se iskisi suoraan EU-politiikkaan, jossa nähtäisiin maailman ennätysvoltteja kierteiden kera. Lisäksi tämän tapaamisen jälkimaininkeihin voi upota NATO:n itälaajentuminen, joka iskisi myös EU:ta useamman promillen iskiaksen voimalla, joka tekisi kävelystä kerralla mahdotonta.

USA:n kaksinaamaisuus Venäjä-politiikan suhteen

USA:n tavoitteet Venäjän suhteen ovat olleet pitkään selviä. Näihin on kuulunut:

  1.  Venäläisen vaikutuksen estäminen eurooppalaisessa perheessä, koska se olisi syrjäyttänyt nykysysteemin anglosaksisen valtamonopolin.
  2. Kaikkien Venäjällä päätöksiä tekevien päätösvallan kyseenalaistaminen, vaikka kyseessä olisi oman maan asiat.
  3. Sotajoukkojen ja voimien kohdentaminen Venäjän rajoille silläkin uhalla, että tästä seuraa väkivaltaisuuksia.
  4. Vuoden 2000 Bratislavan konferenssista alkaen lyödä kiiloja Venäjän, sen luonnollisen lähipiiriin ja yhteistyökumppanien väliin ja pyrkiä pienentämään Venäjän vaikutusvaltaa rajanaapureihinsa.
  5. Euroopassa sijaitseville USA:n sotavoimille annetut valtuudet käyttää Länsi-Euroopan aluetta Venäjän ärsyttämiseksi.

Näitä kaikkia kohtia teroitettiin NATO-kokouksen puheissa Brysselissä. Kenties tällä pyrittiin evästämään Trumpia Helsingin tapaamista silmälläpitäen. Trump on kuitenkin nostanut esiin kaksi suurta linjaa, joista toinen on ”sopimus” ja ”tasavertaisuus” Venäjän kanssa. Tämä samalla silmänkorkeudella keskusteleminen on myrkkyä neoliberaaleille transatlanttiseen ylivoimaan vannoville sosialisteille.

Kaikkiaan näyttää siltä, että maailman hiekkalaatikolla käy myrsky joka järjestää joukkueet ja sidonnaisuudet uudestaan.

Kolme suuren liitto tulee jättämään iskiakseen sairastuneen EU:n yksin nurkkaan suu täynnä hiekkaa, joka ei kertaitkulla muutu hiekkalinnaksi.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa