Eurooppa Maahanmuutto

Nuoret muslimit elävät ”skitso-elämää” – kun islamilainen kasvatus törmää länsimaiseen arkeen, syntyy identiteettikonflikti, joka voi johtaa väkivaltaan

Kuva Shutterstock.

Samuel Schirmbeck analysoi Welt-lehdessä, miksi nuoret muslimit pitävät julkista tilaa uskottomille kuuluvana vihollisalueena.

Yleistä järjestystä koskevilla säännöillä ei musliminuorten mielissä ole mitään merkitystä eikä poliisi ansaitse ollenkaan kunnioitusta. Eurooppalaista poliisia ei kunnioiteta etenkään siksi, että se ei toimi maahanmuuttajien autoritääris-diktatuuristen kotimaiden poliisin tavoin puolisotilaallisen brutaalisti. Samalla logiikalla muslimit katsovat julkisen tilan olleen ”uskottomien hallussa” – ennen kuin se vallattiin takaisin omaksi yhteenotoilla.

Euroopassa ei käsitetä lainkaan, kuinka perustavaa laatua muslimimaissa on jako ”uskovien” ja ”uskottomien”, ”islamilaisen” ja ”epäislamilaisen” välillä. Jako hallitsee kaikkea ajattelua ja tekoja.

Koraanin punainen lanka on ”uskovien” suuri ylistys ja ”uskottomien” helvetillinen tuomitseminen. Siksi ”uskova” tarkoittaa ennen kaikkea muslimina olemista kaikkien aikojen ”parhaimmassa yhteisössä” riippumatta ollenkaan siitä kuinka hartaasti tämä yhteisön jäsenenä noudattaa jumalan käskyjä käytännössä. Muslimi on aina ”uskottomien” yläpuolella ja heitä parempi, myös silloin kun tekee rikoksia, koska hän on silloinkin edelleen muslimi.

Koraanin pysyvästi kirjattu ”uskottomien” tuomitseminen hoitaa loput läntisiin yhteiskuntiin integroitumisen vaikeuttamisesta. Islamilaisessa maailmassa tuo uskottomien tuomitseminen ei ole hautautunut valistuksen myötä syntyneiden uusien kerrosten alle, vaan se ajatus elää edelleen täysivoimaisena.

Uskottomien tuomitseminen on osa myös islamilaista nykyaikaa. Puhutaan ”jumalpopulismista”, joka johtuu muslimimaailman lisääntyneestä islamisoitumisesta viimeisten 30 vuoden aikana. Islamisoituminen tarkoittaa kaiken ”epäislamilaisen” ajattelun sulkemista pois kasvatus- ja koulutusjärjestelmästä. Nyt suuri määrä tällainen koulutusjärjestelmän koulimia miespuolisia muslimeja tulee Eurooppaan sanoen olevansa pakolaisia.

Kun lemmenparit pussailevat julkisesti suihkulähteen reunalla, näky on ”epäislamilainen”. Näin asioita katsoen kaikki Länsi-Euroopan julkiset tilat edustavat monille muslimeille pelkkää siveettömyyttä ja säädyttömyyttä. Kuitenkin samaa tapahtuu myös muslimimaissa: flirttaillaan kovasti ja juopotellaan, mutta piilossa ja salaa. Pintapuolisesti alistutaan ”jumalpopulismille”, mutta yksityiselämässä jätetään jatkuvasti noudattamatta uskonnollisia määräyksiä.

Pohjois-afrikkalaiset kutsuvatkin kotimaataan ”skitso-junttilaksi” ja ”skitso-maaksi”. Miljoonat nuoret muslimit, miehet ja naiset, elävät ”skitsosti”, joko kielletyissä suhteissa, homoillen, alkoholia käyttäen tai kuunnellen kumouksellista musiikkia. ”Läntisen kulttuurin rappion” kautta heille selittyy se miksi Euroopassa harjoitettuna tämä ”skitso-elämä” ei ole ”skitsoa” vaan normaalia. Ainakin osa nuorista muslimimiehistä osallistuu siihen mielellään, koska viimekädessä vastuussa ovat ”uskottomat”. Silti syyllisyydentunto jäytää sisintä, koska ajatusta uskonnollisista normeista vapaasta minästä ei hyväksytä.

Islamilaisten ideaalien mukaisesti muslimimaailmasta suurin osa ei hyväksy minän irtautumista jumalasta. Myös moraali tukeutuu islamilaisiin ideaaleihin. Valistukselle ominaiset vapaudet antaisivat siveettömyyksien muuttua tavoiksi, jolloin hengellisyys heikentyisi. Se puolestaan johtaisi ”hillittömyyksiin”, joita vastaan muslimien tulee suojautua ja johon he myös pystyvät uskonnollisen moraalinsa voiman avulla.

Näihin ”hillittömyyksiin” osallistuvat myös nuoret muslimit, esimerkiksi Saksan mellakoissa, tosin kokien syyllisyydentuntoa, josta tulee vieläkin polttavampi, kun poliisi ilmaantuu paikalle ja muistuttaa heitä, että he ovat tekemässä kiellettyjä asioita. Jos he sitten tuhoavat tämän epäislamilaisen jumalattoman viettelysten aukion, niin syyllisyydentunto saatetaan kokea pienemmäksi.

Allahu akbar -huuto voi sekin auttaa ”minää koskevan sisäisen sodan” tyynnyttelemisessä ainakin hetkeksi. Musliminuorille suosiota osoittavilla ja hurraavilla ACAB-piirien (All Cops Are Bastards) uskottomilla ei-muslimeilla ei ole mitään käsitystä näiden musliminuorten sisällä vellovasta tuhoavasta ja itsetuhoisesta sodasta.

Väkivaltaisuuksien ei voida selittää johtuvan ”maahanmuuttotaustaisten henkilöiden” syrjinnästä, sillä ei ole olemassa vain yhtä maahanmuuttajataustaisuutta. Miksi väkivalta, sääntöjen rikkominen, ylimielisyys valtion edustajia kohtaan ja toisaalta valitukset ”syrjinnästä” harvoin liittyvät kiinalaisiin, vietnamilaisiin tai Latinalaisesta Amerikasta tuleviin henkilöihin, mutta sen sijaan paljon useammin arabi-islamilaistaustaisiin? Tämä maahanmuuttajataustaisuus ja vihamielinen suhde länsimaisia arvoja kohtaan on nostettava nykyistä selkeämmin esille.

Samuel Schirmbeck toimi vuosina 1991-2001 ARD:n toimittajana Pohjois-Afrikassa. Uusin häneltä ilmestynyt kirja on ”Gefährliche Toleranz: Der fatale Umgang der Linken mit dem Islam“ (Vaarallista suvaitsevaisuutta: Vasemmiston kohtalokas kanssakäyminen islamin kanssa).

  • 531
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset