Eurooppa Maahanmuutto

Nuorisojengit pitävät Halmstadia otteessaan

Halmstad. Kuva Retle / Flickr / public domain.

Nuorisojengit levittävät Halmstadissa levottomuutta ja pelkoa.

Kattegatin salmen rannalla Etelä-Ruotsissa sijaitseva Halmstad on noussut otsikoihin nuorisojengien aiheuttamien ongelmien vuoksi. Poliisin mukaan alueen itäosat sekä ydinkeskusta ovat turvattomia jatkuvasti kasvavan rikollisuuden ja jengien vuoksi. Tyypillisesti rikokset ovat uhkailuja ja pahoinpitelyjä. Erityisesti nuoret naiset tuntevat olonsa uhatuksi.

Kun Ruotsin poliisi päivitti ”herkkien alueiden” listaansa kesäkuussa, Halmstadin Andersberg oli listalla. Tällaisille alueille on tyypillistä heikko sosioekonominen tila ja rikollisuus. Tästä aiheutuu turvattomuuden tunne, mikä poliisin mukaan puolestaan vaikuttaa suureen osaan ruotsalaista yhteiskuntaa.

Paikallinen poliisi Kenneth Mattson kertoo Expressenille, että poliisilla on tiedossa, keitä häiriköivät jengit ovat. Kyseessä on noin 20 hengen ryhmä, jonka jäsenet ovat 14-18 -vuotiaita.

– He tekevät rikoksia, enimmäkseen toisiaan vastaan. Kun tapaat kolmen-neljän hengen nuorisojengin, he käyttäytyvät tietyllä tavalla ja säteilevät tiettyä asennetta. He saattavat kävellä leveästi ja heidän kehonkielensä saattaa olla yliolkainen. Tästä aiheutuu monesti turvattomuuden tunnetta, poliisi selvittää.

Halmstadin sosiaalityöntekijät ovat olleet yhteydessä muutamien nuorten vanhempiin. Ryhmään kuuluu yksintulleita pakolaisia ja ulkomaalaisten vanhempien jälkeläisiä.

”Ei voi vain istua kotona, se masentaa”

20-vuotias Hameed ja 21-vuotias Ibrahim tulivat Ruotsiin vuonna 2015 Afganistanista. Molemmat kokevat olevansa turvassa eivätkä ole havainneet kyseessä olevia ongelmia kaupungin keskustassa.

– Luulen, että useimmilla vasta saapuneilla nuorilla ei ole oikein tekemistä, joten he tulevat bussilla kaupunkiin tapaamaan kavereita, ottamaan aurinkoa tai tsekkaamaan balansseja. Ei voi vain istua kotona, se masentaa, selvittää Ibrahim.

Afgaanipoikien mukaan nuoret eivät puhu ruotsia keskenään, joten se saattaa kuulostaa ruotsalaisista vähän kummalta. He myös arvelevat, että väenpaljous keskustassa saattaa oudoksuttaa ruotsalaisia. Poikien mukaan toisin oli kotona Afganistanissa ja Iranissa. Siellä väenpaljouteen oli totuttu.

Yrittäjät joutuvat muuttamaan aukioloaikoja

Yrittäjät joutuvat muuttamaan aukioloaikoja häiriöiden vuoksi. Vuonna 1998 Radislav Kondicin vanhemmat ostivat ravintolan Halmstadin keskustasta. Nyt Kondic on joutunut muuttamaan aukioloaikoja. Ravintola sulkee ovensa aiemmin kuin ennen, koska ravintoloitsija ei voi taata enää asiakkaidensa turvallisuutta. 20 vuoden jälkeen hän harkitsee ravintolan myyntiä.

Etenkään nuoret naiset eivät tunne oloaan turvalliseksi.

– En tunne oloani turvalliseksi iltaisin. Täällä on paljon väkeä ja ne viheltelevät perään. Jengit vaihtuvat, siellä ei ole koko ajan samat ihmiset, eräs 16-vuotias tyttö kertoo.

Toisenlaisiakin mielipiteitä esiintyy.

– Näistä kavereista on luotu tietty kuva, melko ruma kuva monessa yhteydessä. Sitten kun heidät näkee, ajattelee heidän olevan kovia. On tosi kamalaa, että on näin, sanoo Katarina Hultstrand, Ruotsin kirkon pakolais- ja integraatiokoordinaattori.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa