Kotimaa Maahanmuutto

Nuorkeskustalaiset vaativat: ”Pakolaiskiintiö nostettava kymppitonniin”

Siirtolaisia Välimerellä. Kuva Wikimedia Commons.
Keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto vaativat Suomen pakolaiskiintiön nostoa kymmeneentuhanteen. Nykyinen Suomen pakolaiskiintiön suuruus on 750.

Keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto julkaisivat torstaina SuomiAreenan yhteydessä ihmisoikeuspamfletin, jossa vaativat Suomen pakolaiskiintiöön suurta korotusta. Järjestöjen vaatimuksiin kuuluu pakolaiskiintiön nostaminen kymmeneentuhanteen.

Humanitäärisen maahanmuuton painopiste on siirrettävä turvapaikanhausta kiintiöpakolaisten ottamiseen. Kiintiöpakolaisten ottaminen suoraan Suomeen auttaa kaikkein hädänalaisimpia ja vähentää kysyntää ihmissalakuljettajien palveluksille, todetaan pamfletissa.

Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kempin mukaan kyse ihmisarvosta ja yhdenvertaisuudesta, ja ”nuorkeskustalaisille nämä arvot ovat sellaisia, joista ei voida tinkiä”. Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Arttu Karilan mukaan kyse on siitä, että lunastetaan puheet arvoista ja yhtenäisestä arvopohjasta.

Kuinka pakolaiskiintiön nostaminen rahoitettaisiin?

Keskustanuorten ja Keskustaopiskelijoiden Ihmisarvopamfletissa ei otettu kantaa pakolaiskiintiön korottamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Verkkolehti Kansalainen pyysi Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppiä kommentoimaan ja tarkentamaan asiaa.

Kansalainen: Julkaisitte pamfletin, jossa vaaditte pakolaiskiintiön nostoa kymmeneentuhanteen. Kuinka pakolaiskiintiön noston rahoitus tulisi mielestänne toteuttaa? Toteatte pamfletissa, että ”Humanitäärisen maahanmuuton painopiste on siirrettävä turvapaikanhausta kiintiöpakolaisten ottamiseen”. Tarkoitatteko tällä, että turvapaikanhaun ehtoja tulisi tiukentaa vastapainona pakolaiskiintiön nostamiselle?

Kemppi: ”Kyseessä on valtava järjestelmäuudistus, jonka toteuttamiseksi jokaisen EU-maan on liityttävä YK:n pakolaisjärjestö UN-HCR:n kiintiöpakolaisjärjestelmään ja sitouduttava vastaanottamaan leireiltä kantokykynsä mukainen määrä pakolaisia. Kriisin jatkuessa tämä tarkoittaa jokaisessa maassa tuntuvasti suurempia pakolaiskiintiöitä kuin tähän asti. Kyseessä ei ole vaan pakolaiskiintiön nosto, vaan ajatus yhteisestä eurooppalaisesta järjestelmästä, jossa inhimillinen maahanmuuttopolitiikka ei pakota maasta poistumista tai perheenyhdistämisen tuskaista odottelua vaan on hoidettavissa kotimaasta käsin. Järjestelmän rahoituksessa on syytä huomioida vähentyneet turvapaikan hakemisen kustannukset. Järjestelmän tarkoitus on, että turvapaikkaa haetaan jo lähtömaassa, ei rajalla.”

Kansalainen kysyi samoja tietoja torstaina iltapäivällä sähköpostitse myös Keskustaopiskelijoiden Arttu Karilalta. Vastausta ei ole tullut perjantai-iltapäivään mennessä.

Kustannukset yli miljardin?

Työ- ja elinkeinoministeriön ex-kansliapäällikkö Erkki Virtanen on vuonna 2015 arvioinut, että suurista maahanmuuttajamääristä aiheutuvat kustannukset voivat nousta yli miljardiin.

– Kunnille on maksettu maahanmuuttajien kotouttamiskorvauksia noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Summa perustuu siihen, että viime vuosina Suomeen on tullut keskimäärin 4 000 turvapaikanhakijaa, joista myönteisen turvapaikkapäätöksen on saanut noin 40 prosenttia hakijoista eli noin 1 600 ihmistä vuodessa. Jos Suomeen tulee vuodessa 50 000 turvapaikanhakijaa ja kolmannes heistä saa myönteisen päätöksen, se merkitsee 16 000 ihmistä. Tällöin 100 miljoona euroa kerrotaan kymmenellä eli valtion kunnille maksamat kotouttamiskorvaukset nousevat vuodessa yhteen miljardiin euroon, toteaa Virtanen.

Vuoden 2017 talousarviossa valtion kotouttamiskorvauksiin on myönnetty määrärahaa reilut 262 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 talousarviossa määrärahan suuruus oli noin 162 miljoonaa euroa.

 

Lähteet: VM, ESS

Jakoa

Uusimmat uutiset