Kotimaa Politiikka

Oikeusministeriö käynnistää vihapuheen vastaisen Against Hate -kampanjan

Kuva Pixabay.

Oikeusministeriön koordinoima vihapuheen vastainen Against Hate -kampanja käynnistyy.

Oikeusministeriön koordinoiman Against Hate -hankkeen vihapuheen vastainen viestintäkampanja käynnistyy 4.2. Mediataitoviikolla. Kampanjalla halutaan lisätä netinkäyttäjien tietoisuutta siitä, millainen sisältö on rangaistavaa vihapuhetta. Kampanjalla pyritään myös lisäämään halukkuutta ilmoittaa poliisille rangaistavasta vihapuheesta.

Against Hate -kampanja koostuu televisiossa esitettävistä tietoiskuista, sosiaalisen median kampanjasta sekä verkosta löytyvästä materiaalista, joka auttaa rangaistavan vihapuheen tunnistamisessa. Kampanjan ydinviesti on: Vihapuhe voi olla rangaistavaa. Netissä pätevät samat lait kuin muualla. Ideana on ottaa osaa vihapuheesta käytävään julkiseen keskusteluun teon rangaistavuuden näkökulmasta. Kampanjan aihetunniste on #againsthate.

Mitä vihapuhe on?

Euroopan neuvoston ministerikomitean määritelmän mukaan vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen. Vihapuhe voi olla rikoslain mukainen rikos, yhdenvertaisuuslaissa tai tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää tai muuten yleisesti haitallista ilmaisua.

Oikeusministeriön tiedotteen mukaan rangaistava vihapuhe kohdistuu yhden ihmisen tai ihmisryhmän ominaisuuteen. Rikoslaissa rangaistuksen koventamisperusteina on mainittu rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta. Jos vihapuhe kohdistuu yhteen ihmiseen, kyseessä voi olla esimerkiksi kunnianloukkaus tai laiton uhkaus. Jos vihapuhe kohdistuu ihmisryhmään, kyseessä voi olla kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

– Kaikille ei ole selvää mitä vihapuhe on. On tärkeää tietää, että vihapuhe voi olla myös rangaistavaa ja silloin siitä pitää ilmoittaa poliisille. Suomessa syrjinnän seurantaryhmä julkaisi maaliskuussa 2016 selvityksen vihapuheen vaikutuksista. Sen mukaan toiseksi yleisin paikka oli internet, erityisesti yleiset keskustelupalstat ja sosiaalinen media, hankepäällikkö Milla Aaltonen kertoo. Selvityksen mukaan vihapuhe ja häirintä ovat vaikuttaneet yleiseen turvallisuuden tunteeseen, psyykkiseen terveyteen ja viranomaisluottamukseen.

Vihapuhe on myös viharikos

Suomen lainsäädännössä ja erilaisissa kansainvälisissä sopimuksissa sananvapauden käyttöä rajoitetaan niin, ettei sananvapauden turvin sallita muiden perusoikeuksien tai ihmisarvon loukkaamista. Rikoslaissa sananvapautta on rajattu muun muassa säätämällä kiihottaminen kansanryhmää vastaan rangaistaviksi teoiksi. Näin ollen rangaistava vihapuhe on myös viharikos.

Against Hate -hankkeen tavoitteena on viharikosten ja vihapuheen vastaisen työn kehittäminen. Toiminta keskittyy vihapuheraportoinnin kehittämisen ja viranomaisten toimintavalmiuksien vahvistamiseen sekä viharikosten uhrien tukemisen kehittämiseen.

Hankkeen verkostossa on mukana laaja verkosto toimijoita, sekä viranomaisia että järjestöjä. Ministeriöistä ovat oikeusministeriön lisäksi mukana sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö. Lisäksi verkostoon kuuluvat mm. tasa-arvovaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu, Valtakunnansyyttäjänvirasto, Poliisihallitus, Poliisiammattikorkeakoulu, Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti HEUNI, Rikosuhripäivystys, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa