Kotimaa Maahanmuutto

Olli Immonen: Väestönvaihdos on pysäytettävä

Olli Immonen. Kuva Petri Saarela.

Kansanedustaja Olli Immonen (ps.) pitää Suomen väestökehitystä huolestuttavana. Hänen mukaansa voidaan puhua käynnissä olevasta väestönvaihdoksesta.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä kasvaa Helsingissä nopeasti. Vieraskielisen väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan sekä Helsingissä että koko Helsingin seudulla noin 15 vuodessa. Vieraskielisen väestön määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2035 mennessä 201 000:sta ihmisestä 437 000 ihmiseen. Tällöin vieraskielisiä olisi alueen väestöstä nykyisen 14 prosentin sijaan 25 prosenttia.

Perussuomalaisten toisen kauden kansanedustajan Olli Immosen mielestä Suomen väestökehitys on vähintäänkin huolestuttavaa: voidaan puhua käynnissä olevasta väestönvaihdoksesta.

– Tätä tahtia suomalaiset ovat pian tietyillä alueilla vähemmistönä omassa maassaan. Tätäkö Suomen kansa todella haluaa? En usko, kansanedustaja kirjoittaa blogissaan.

Immonen huomauttaa, että Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka on painottunut voimakkaasti globaalin vastuun kantamiseen maailman pakolaisongelmasta ja monikultturistiseen rajattoman maailman ideologiaan. Tämän seurauksena maahan on tullut 1990-luvun alusta lähtien maahanmuuttajia eurooppalaisen kulttuuripiirin ulkopuolelta enemmän kuin koskaan aiemmin.

Tällaisessa politiikassa ei kansanedustajan mukaan ole välitetty laajasta muuttoliikkeestä Suomelle aiheutuvista kulttuurisista, taloudellisista ja sosiaalisista haitoista.

Immonen muistuttaa, että Suomessa asuu jo noin 300 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä, mikä vastaa 5,5 prosentin osuutta kokonaisväestöstä. 1990-luvulla Suomeen muutti vuosittain keskimäärin noin 13 000 henkeä, mutta 2000-luvulle tultaessa määrä kohosi jo lähes 20 000:een. Muutaman viime vuoden aikana Suomeen on muuttanut jopa noin 30 000 henkeä vuosittain. Suomen maahanmuuttoväestö on väestömäärään suhteutettuna kasvanut nopeammin kuin missään Länsi-Euroopan maassa.

Maahanmuutto ja kotouttaminen eivät toimi

– Maahanmuuton kasvuvauhti on kestämätöntä myös siksi, että Suomessa on täysin epäonnistuttu kotouttamisessa, Immonen toteaa.

Ulkomaalaisten työttömyysaste on 2,5-kertainen Suomen kansalaisiin nähden, eikä tilanne parane pitkänkään maassaolon myötä. Suurin osa työllistyneistä maahanmuuttajista työskentelee matalapalkka-aloilla ja saa tulonsiirtoja ja käyttää julkisia palveluita enemmän kuin maksaa veroja.

– Humanitaarisin syin Suomeen tulleet ovat työllisyysasteeltaan ja kaikkiaan taloudellisilta nettovaikutuksiltaan selvästi ongelmallisempia kuin muut. Heikoiten sijoittuneet kansallisuudet vuodesta toiseen ovat Somalia, Afganistan ja Irak, eli juuri ne maat, joista Suomi vastaanottaa eniten humanitaarisia maahanmuuttajia, kansanedustaja muistuttaa.

Ongelmallisen maahanmuuton aiheuttamat kustannukset ovat valtavia, eivätkä ongelmat suinkaan rajoitu kehnoon maahanmuuttajien työllistymiseen.

– Tuoreimpien Pisa-tulosten perusteella voidaan arvioida, että myös vieraskielisten lasten sulautuminen yhteiskunnan valtavirtaan on ollut heikkoa, kansanedustaja toteaa.

Ulkomaalaisten korkeampi rikollisuusaste suomalaisiin nähden kertoo Immosen mukaan karua kieltä maahanmuuttajien kotoutumisen heikosta tilasta.

– Ulkomaalaisten yliedustus rikostilastoissa korostuu etenkin seksuaalirikoksissa. Lähes puolet turvapaikanhakijoiden tekemistä seksuaalirikoksista kohdistuu alaikäisiin. Myös terrorismirikollisuus on rantautunut Suomeen vastuuttoman maahanmuuttopolitiikan seurauksena, kansanedustaja toteaa.

Immonen alleviivaa jo edellä mainittujen ongelmien osoittavan, ettei ”haitallinen massamaahanmuutto kolmansista maista Suomeen palvele suomalaisen yhteiskunnan kokonaisetua, eikä monikulttuurisuutta korostava kotouttamispolitiikka toimi”.

– Ainoa tapa ehkäistä Suomen maahanmuutto-ongelmien kärjistyminen muun Länsi-Euroopan tavalla on välittömästi ryhtyä tarvittaviin hallinnollisiin ja lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, joilla muutto Suomeen saadaan laskettua selvästi nykyistä alhaisemmalle tasolle. Tavoitteen tulisi olla kokonaismaahanmuuton pienentäminen 1990-luvun tasolle, kansanedustaja toteaa.

– Tiukka maahanmuuton kontrolli ja paluumuutto ovat tärkeimmät maahanmuuton haitoilta suojautumisen keinot, kansanedustaja Olli Immonen päättää.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa