Kotimaa

Omaishoitajat ovat sosiaalisesti syrjitty väestöryhmä

Kuva Pixabay.

Oululainen omaishoitaja toteaa Facebookissa julkaisemassaan kirjoituksessa omaishoitajien olevan paarialuokkaa. Termi tarkoittaa halveksittua, sosiaalisesti syrjittyä väestöryhmää.

Oulussa asuva nainen kertoo omien kokemustensa perusteella omaishoitajien lohduttomasta ja epäreilusta tilanteesta.

Hän on eläkkeellä ja toimii miehensä omaishoitajana, on toiminut jo lähes 10 vuotta. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtään rakkaudesta ja velvollisuudentunnosta omaistaan kohtaan. Tieto siitä, mitä muuta yhteiskunnalla olisi tarjota tilalle, ajaa myös hoivaamaan itse, jotta omaisen olosuhteet olisivat siedettävät ja ihmisarvoiset.

Myös omaishoitajien tulisi kyetä jaksamaan ja tulemaan toimeen taloudellisesti. Omaishoitajien työolosuhteet ovat kuitenkin vähintäänkin epäreilut. Omaishoitaja kertoo, että jos hän sairastuu, hoidettavaa hoitaa joku muu – maksua vastaan. Kaiken lisäksi omaishoitaja menettää tältä ajalta omaishoitopalkkion, jolloin sairastuminen käytännössä kaksinkertaistaa menot.

– Kun minä sairastun ja kotihoito käy vaikka kolme kertaa päivässä vaihtamassa vaipan, on se niin kallista, että minulta menee puolet omaishoitopalkkiosta, vaikka edelleen huolehdin hänestä muuten 24/7 ja siihen hoitajien maksu päälle. Lisäksi maksan omaishoitopalkkiosta 28 prosenttia veroa, vaikka oma eläkkeeni on tonnin luokkaa, nainen kertoo.

Jos taas hoidettava sairastuu ja joutuu sairaalaan, tilanne on taas sama: hoitomaksut lankeavat maksettavaksi ja omaishoitaja menettää hoitopalkkion tuolta ajalta. Silti huoli omaisesta ja tieto yhteiskunnan tarjoaman hoidon toimivuudesta – tai toimimattomuudesta – ajaa omaisen luo sairaalaan.

– Ei sillä väliä, että käyn häntä katsomassa sairaalassa, vaihtamassa vaipat, syöttämässä, katsomassa, että saa tarpeeksi juomista. Resurssit kun eivät riitä sairaalassa, että ihminen nostetaan ylös ja huolehditaan siitä, että syö ja juo, kun ei itse pysty siihen aina.

Kaihileikkaukseen jouduttuaan nainen varasi omaiselleen paikan palvelutalosta niiden kahden viikon ajaksi, kun nostaminen ja ponnistelu oli kiellettyä. Kokemus oli lähinnä karmaiseva.

– Häntä ei nostettu yhtään kertaa ylös, ei käytetty vessassa, huoneessa ei ollut televisiota/radiota, hoitaja kävi tekemässä hoitotoimenpiteet ja karenssi, etten päässyt edes käymään, omaishoitaja muistelee kokemusta julkisen puolen toimivuudesta.

Kolmannen päivän jälkeen nainen toi omaisensa kotiin, jossa kotihoito suoritti nostoa vaatineet toimet kuten WC:ssä ja pesulla käynti.

– Jos kaupungin tarjonta hoidolle on tämä, niin en edelleenkään pidä yhtään vapaapäivää.

On törkeää – omaishoitaja kertoo – ”miten kunnat ja kaupungit hyödyntävät meitä omaishoitajia, toisella kädellä annetaan ja toisella otetaan se pois. Olemme ns. paarialuokkaa.”

– Kuinka moni teistä, jotka tätä luette, tekisitte työsopimuksen, jossa on vain vastuuta eikä mitään etuutta ja työaika on 24/7 vuosi vuoden jälkeen? Ja kaikista törkeintä on käyttää sanaa PALKKIO siitä, että hoidat omaistasi, mikä ihmeen palkkio se on, se on rakkautta, velvollisuutta ja realismia, kun tietää, mitä muuta on tarjolla.

Omaishoitaja kertoo ensimmäistä kertaa katsovansa tarkkaan, ketä äänestää puolueesta riippumatta.

– Oletteko miettineet, te, jotka aiotte päästä valtuustoon ja te, jotka jo siellä olette, mitä tapahtuisi, jos me kaikki tuhannet omaishoitajat päättäisimme lopettaa työmme?

Tilaa
Ilmoita
guest
0 Kommenttia
Palautteet
Näytä kaikki kommentit

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa