Kolumnit

Onko Ruotsissa ns. no-go-alueita?


Seuran toimittaja Jussi Korhonen kirjoittaa Päivi Nergiä käsittelevässä jutussaan Ruotsin no-go-alueista. Korhosen mukaan tällaiset no-go-zonet ovat urbaania legendaa, joita levittävät erilaiset muukalaisvihamieliset tahot. Päivi Nerg on Korhosen mukaan kertonut, että Suomeen ei saa syntyä ruotsinkaltaisia alueita, jonne viranomaiset eivät uskalla mennä.

Korhonen todistaa lähinnä eri Ruotsalaisia viranomaislähteitä käyttäen, että Ruotsissa ei ole mitään no-go-zoneja.

Korhosen juttu on siinä mielessä mielenkiintoinen, että hän ei luultavasti ole ikinä käynyt Ruotsin tällaisilla ”ongelma-alueilla” kuten Rinkebyssä tai Tenstassa. Silti hän kirjoittaa asiasta hyvin asiantuntevaan sävyyn.

Onko Ruotsissa no-go-alueita ja mitä tällaisilla no-goneilla tarkoitetaan?

Monesti väitetään, että viranomaiset ja pelastusviranomaiset eivät uskalla mennä ongelmalähiöihin. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa ihan noin sanottuna ”Viranomaiset eivät uskalla mennä lähiöihin”. Totta kai he uskaltavat mennä Rinkebyhyn tai Tenstaan. Kysymys on siitä miten ja millä varustuksella tiettyihin tilanteisiin mennään.

Poliisi ei suin päin ryntää tilanteeseen arvioimatta ensin tilannetta. Tästäkin voidaan joustaa vaikkapa päiväsaikaan. Mutta ilta- ja yöaikaan poliisi ei aja partioautoilla suin päin tilannepaikalle, esimerkiksi autopalotilanteeseen, joka on sytytetty Rinkebyn tai Tenstan ns. kuolemankujalle. On tiedetty tosiasia, että poliisi ja pelastuslaitos kohtaa hälytystilanteissa kivitystä. Poliisi arvioi ensin tilanteen tarkkailemalla sitä kauempaa, tai lähettämällä paikalle siviilipukuisen henkilön tarkastamaan uhkakuvaa.

Jos tilanne arvioidaan sellaiseksi, että ensimmäinen partio tai hälytysajoneuvo kohtaa kivisateen, silloin poliisi antaa käskyn yksiköille jäädä odottamaan tilannetta kauemmas. Seuraavaksi paikalle ajetaan vaikkapa panssaroidulla miehistönkuljetusautolla, josta nousee mellakkakilpiset poliisit ottamaan vastaan ensimmäisen kivisateen ja turvaamaan sammutusyksikön sammutustyötä. Vasta tämän jälkeen saapuu sammutusyksikkö paikalle.

Jokainen tilanne on erilainen ja ne arvioidaan tapauskohtaisesti ja ratkaistaan kulloinkin parhaaksi katsotulla strategialla.


Joidenkin esimerkkien valossa on kuitenkin hyvin epäselvää uskaltaako poliisi vaiko eikö uskalla mennä tilanteeseen, vai mistä on kysymys.
Esimerkiksi Rinkebyn viimetalvinen mellakka, jossa poliisi antoi mellakan jatkua koko illan. Se ei puuttunut tilanteeseen ennenkuin mellakka oli hiipunut. Tilanne alkoi mitättömästä kiinniotosta metroasemalla. Tästä suivaantuneena uusruotsalaiset hälyttivät paikalle lisää porukkaa. Syttyi autopaloaalto. 5-10 autoa poltettiin poroksi. Palokunta ei mennyt tilanteeseen sammuttamaan autoja vaan poliisin käskystä jäi odottelemaan kauemmas. Autopalot saivat jatkua vapaasti.

Vasta kun poliisi arvioi tilanteen turvalliseksi, päästettiin sammutusyksiköt tulentorjuntatoimiin.

Mellakka jatkui tunnin päästä Rinkebyn torilla, jossa noin 30-50 hengen ydinjoukko alkoi rikkomaan systemaattisesti paikkoja. Ikkunat kivitettiin, puut ja pensaat revittiin maasta, sähkökaapit väännettiin irti jne. Käytännössä kaikki tuhottiin mitä pystyttiin. Lidliin murtauduttiin sisälle ja porukka kantoi energiajuomaa kaupasta ulos.

Tämä tuhoaminen jatkui liki kaksi tuntia ja paikalla ei näkynyt ainoatakaan poliisia tai vartijaa. Poliisiautot olivat puolen kilometrin säteellä pysähdyksissä, mutta poliisit eivät menneet tilanteeseen. Eli siihen ytimeen, joka tuhosi rakennuksia ja irtaimistoa.

Noin parin tunnin päästä porukan into hiipui ja tuhoaminen loppui kuin itsestään. Mellakkaporukka hajaantui ja livahti monikymmenpäisen katsojajoukon sekaan. Tori autioitui muutamassa sekunnissa ja jäljelle jäi vain hävityksen jälki.

Vasta tässä vaiheessa poliisimaija ajoi torille, mutta siinäkään vaiheessa he eivät poistuneet autosta vaan istuivat sisällä pakettiautossa. Koko torin ympäristöä oli siis juuri tuhottu kaksi tuntia kenenkään puuttumatta asiaan ja kun tuhonta oli ohi, saapui poliisi paikalle kuin ei mitään. Voiko miljoonakaupungin mellakkapoliisilla olla kahden tunnin viive? Ei tietenkään voi.

Alueelle saapui lopulta 5-8 poliisipartiota, mutta he eivät jalkautuneet vaan istuivat autoissa.

Uskalsiko poliisi siis mennä tilanteeseen?
Olin paikanpäällä katsojana ja minun mielestä ei. Samoin ajattelevat myös ne ”rauhalliset” Rinkebyssä asuvat uusruotsalaiset. He menettivät uskonsa yhteiskuntaan, sillä huomasivat, että poliisi pelkää.
Oheinen autopalo on kuvatttu Rinkebyssä muutama vuosi sitten. Kannattaa kelata video nopeutettuna ja seurata mitä tapahtuu.

Poliisi saapuu paikalle vasta joskus 10 minuutin kohdilla. Sitä ennen filmillä ei näy poliisia, eikä palokuntaa edes filmin lopussa. Palo saa jatkua aivan rauhassa. Ainoat, jotka puuttuvat asiaan ovat paikalliset asukkaat, jotka yrittävät pelastaa autojaan. Tuota 16 minuutin filmiä ennen on filmattu toinen noin 6-7 minuuttia kestävä filmi, joka kuvattiin ennen ylläolevaa filmiä. Eli palo on saanut jatkua ilman viranomaisten saapumista paikalle vähintään 20 minuuttia, luultavasti kuitenkin liki 30 minuuttia.

Tämän voisi ymmärtää jossain maaseudulla, mutta ei Tukholmassa. Palopaikalle on lähimmältä paloasemalta matkaa Kistasta kilometri. Seuraava lähin asema on Spångassa reilun kilometrin päässä. Sundbybergissä on myös paloasema reilun kilometrin päässä.

Niin ikään lähin poliisiasema on Kistassa kilometrin ajomatkan päässä. Lisäksi Pohjois-Tukhomassa on aivan varmasti vapaita partioita lähialueella. Usean auton tulipalo kuuluisi vaikkapa Helsingissä aivan varmasti ykkösprioriteetteihin. Olletikin kun palopaikka on keskellä asutusta ja siitä aiheutui runsasta savunmuodostusta.

Mitä filmillä tapahtuu? Eikä poliiseja ja palokuntia todellakaan ollut vapaina ja palo sai jatkua 20 minuuttia aivan rauhassa? Keskellä ruuhkaista miljoonakaupunkia? Vai eivätkö asukkaat vain yksinkertaisesti soittaneet hätäkeskukseen?

Filmi on kuvattu Husbyn 2013 jälkimainingeissa, jolloin pahin metakka oli jo hiipumaan päin, mutta se kertoo aivan erinomaisen konkreettisesti sen, miltä näyttää todellinen no-go -zone. Jos olisit tuolloin ollut Rinkebyssä saamassa sydänkohtausta, sinne olisit kuollut.

Mitä siis tarkoitetaan tarkasti ottaen no go-alueella? Sitäkö, että poliisi uskaltaa mennä sinne päiväsaikaan tai rauhallisina aikoina, mutta silloin, kun poliisia tarvittaisiin paikalla voimakeinoin pitämässä kurissa uusruotsalaisia niin poliiseja ei näykään missään.

Tilaa
Ilmoita
guest
0 Kommenttia
Palautteet
Näytä kaikki kommentit

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa