Eurooppa Politiikka

Pääministerit voittivat osavaltiovaaleissa

Kuva Pixabay.

Saksassa kaksissa osavaltiovaaleissa pääministeripuolueet säilyttivät asemansa. Selviä menetyksiä kokivat sekä CDU että AfD. Äänestysvilkkaus putosi kuusi prosenttiyksikköä 64 prosentin tasalle.

Vaalit pidettiin lounaisessa Saksassa Baden-Württembergin ja Rheinland-Pfalzin osavaltioissa. Edellisessä säilyi vallassa vihreiden johtama osavaltiohallitus. Vihreiden ainoa pääministeri Winfried Kretschmer tunnetaan realistisena poliitikkona, joka on johtanut osavaltiota kymmenen vuotta. Aiemmin (2011-2016) pienempi hallituspuolue oli SPD; viimeisimmät viisi vuotta CDU, joka johti osavaltiota vuodesta 1953. Hallituskoalitio säilynee seuraavankin kauden.

Vihreiden kannatus nousi vajaaseen 33 prosenttiin. Lisäystä yli kaksi prosenttia, kun CDU menetti kolme päätyen 24 prosenttiin. SPD sai vain 11 prosenttia FDP:n hengittäessä niskaan kannatuksen noustessa 10,5. Suurin menetys koitui AfD:lle, joka menetti kolmanneksen 15 prosentista. Hallituksen enemmistö Stuttgartissa kokoontuvilla maapäivillä on nyt 100-54, kun se aiemmin oli 89-54.

AfD on jatkuvan painostuksen kohteena paitsi kilpailijoiden suunnalta, myös Saksan suojelupoliisin (Verfassungsschutz) taholta. Ennen vaaleja virasto ilmoitti ottaneensa AfD:n koko maassa tarkkailun kohteeksi. Tämä näyttää nyt vaikuttavan erityisesti läntisen Saksan osavaltioissa. Jo aiemmin suojelupoliisi on ottanut neljän itäisen osavaltion AfD-järjestöt valvottavakseen. Kannatus niissä on säilynyt korkealla painostamisesta huolimatta.

Rheinland-Pfalzissa vallassa säilyy Malu Dryerin (SPD) johtama kolmen puolueen hallitus. SPD sai 35,7 prosenttia (-0,5), vihreät 9,3 (+4) ja FDP 5,5 (-0,7). Mainzissa istuvan hallituksen asemat paranivat nousten 55 paikkaan (+3). Oppositio putosi 40 paikkaan (-9). Vapaat valitsijat (FW) sai 6 paikkaa nousten parlamenttiin. CDU sai 27,7 prosenttia (-4,1) ja AfD 8,3 prosenttia (-4,3), FW 5,4 prosenttia (+3,1). Linke jäi molemmissa vaaleissa alle äänikynnyksen.

Myös Rheinland-Pfalzia hallitsivat kristillisdemokraatit vuosikymmeniä, 1946-1991. Pääministerinä toimi Helmut Kohl 1969-76. SPD on hallinnut jo kolme vuosikymmentä.

Kummatkin lounaiset osavaltiot ovat perinteisesti hyvin teollistuneita. Yhdentoista miljoonan asukkaan B-W tuottaa Nordrhein-Westfalenin ja Baijerin jälkeen kolmanneksi eniten, 15 prosenttia Saksan bruttokansantuotteesta eli noin 500 miljardia euroa. Viennin osuus siitä on 40 prosenttia. Autoteollisuus käsittää puolestaan osavaltion viennistä vajaat puolet. Olipa pääministeri tai valtapuolue mikä tahansa, on auto- ja konepajateollisuus erityisen huomion kohteena.

Rheinland-Pfalz on niinikään voimakkaasti teollistunut. Neljän miljoonan asukkaan luoma kansantuote on 150 miljardin euron tasolla. Siitä teollisuuden osuus on yli kolmannes.

Kahden osavaltion vaalitulosten katsotaan viestivän muutostarpeesta liittokansleri Merkelin ajan ollessa lopuillaan. Liittopäivävaalit ovat 26. syyskuuta, samoin Berliinin, Mecklenburg-Vorpommernin ja Thüringenin vaalit. Sachsen-Anhalt äänestää 6. kesäkuuta. Kanslerin sangen tiukka korona-linja nosti viime keväästä alkaen kannatusta lähelle 40 prosenttia koko Saksassa. Juuri nyt lukema on painunut 30 prosenttiin, kun 2017 liittopäivävaaleissa tulos oli 33 prosenttia.

Jonkin aikaa on veikkailtu ”mustavihreää” koalitiota vaalien jälkeen. Vihreät ovat uudelleen nousussa 20 prosentin tasalle eli reilusti kaksinkertaisena viime vaaleista. Vuosi sitten oltiin peräti 24 prosentissa. SPD laahaa vihreiden varjossa. AfD sai vuosi sitten lukemat 14 prosenttiin melkein demarien tasalle, mutta nyt ollaan alle 2017 vaalien noin kymmenessä. Tosin idässä kannatus on yhä vankka. FDP vaikuttaa hyötyvän CDU:n kriisistä. Linke on jämähtänyt vähemmistöjen etuihin.

Lähde Wahlrecht (1, 2, 3, 4).

  • 1
    Share
Tagit

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset