Kolumnit

Pakolaisnaisten koulutustausta heikentää kotoutumista Saksassa

Suuri joukko politiikkoja, vapaaehtoisjärjestöjä, apujärjestöjä ja instituutioita puhuvat pikaisen perheenyhdistämisen puolesta perusteluinaan kotoutumisen helpottaminen. Kuitenkin eri tutkimusten, kokemusten ja mielipiteiden mukaan kotoutumisvaikeuksia eivät kohtaa pelkästään yksin tulleet miehet, vaan myös ja joissain tapauksissa erityisesti perheenyhdistämisen mukanaan tuomat naiset.

Naisten osallistuminen kotouttamistoimiin, kuten kieli-, käyttäytymissääntö- ja lakikursseille on erittäin tärkeää kotouttamisen onnistumisen kannalta. Tämä kotouttamistoimi ei ole osoittautunut kovin voitokkaaksi erinäisistä syistä johtuen.

Pakolaisnaisten kotouttaminen vaikeaa

Tilastot näyttävät, että naisten osuus Saksassa työllistyneistä on miehiä pienempi. Syyksi tähän esitetään suuria eroja koulutustasossa ja ammattitaidoissa miesten ja naisten välillä. Tätä ongelmaa ei helpota se tieto, että naiset osallistuvat erittäin harvoin saksan kielen kursseille (Welt).

Erot pakolaisilla johtuvat lähtömaiden kulttuureista. Usein lähtömaan kulttuurissa on eroteltu miehen ja naisen roolit hyvinkin tarkkaan, ja useat pakolaisnaiset eivät ole työmarkkinaorientoituneita eivätkä kulttuurieron takia käy töissä tai pyri hakemaan töitä.

Joka kuudes pakolaisnainen ilman koulupohjaa

Tilastojen mukaan joka kuudes pakolaisnainen ei ole käynyt kouluja. Miehissä lukutaidottomien osuus on vain puolet naisten osuudesta, kertoo IFO-instituutin tutkimus (IFO).

Ammatti- tai työkokemusta pakolaisnaisista omaa vain noin 40 prosenttia. Miehillä tämä osuus on 75 prosenttia. IFO-tutkimus kertoo myös, että noin puolet pakolaisnaisista ei ole mitenkään taloudellisesti aktiivisia. Tämä tarkoittaa, että heillä ei ole koulutusta, työpaikkaa tai voimassa olevaa työnhakijastatusta.

Näissä tilastoissa erityisesti esiin nousevat Irak ja Syyria. Näissä maissa passiivisten naisten osuus on noin 66 prosenttia. Miehistä taloudellisesti passiivisia on noin 7 prosenttia.

Pakolaisnaiset usein kotona hoitamassa lapsia

Saksan maahanmuuttovirasto (Bundesamt für Migration und Flüchtlinge, BAMF) teki kyselyn, jossa löytyi useita tekijöitä, jotka selittävät pakolaisnaisten passiivisuuden työmarkkinoilla.

Kyselyn tuloksista voi todeta, että usein pakolaisnainen jää kotiin hoitamaan lapsia. Tämä johtaa siihen, että kielen oppiminen vaikeutuu ja osallistuminen kielikursseille jää toissijaiseksi. Samalla kontaktit kantaväestöön rajoittuvat ja tämäkin vaikuttaa kielitaitoon negatiivisesti. Tämä kaikki vaikuttaa lasten kotoutumiseen, koska he ovat vain harvoin kunnallisissa päiväkodeissa.

Mitä tästä kertoo pitkäaikainen maahanmuuttotutkimus?

Maahanmuuton tutkija Ruud Koopmans Berliinin tutkimuskeskuksesta (Wissenschaftszentrum Berlin, WZB) kertoo uhkaavasta vaarasta.

Ensimmäiset maahanmuuttajat (Gastarbeiter), jotka tulivat Saksaan 50 vuotta sitten, elivät modernimpaa elämää ja saivat helposti kontaktin kantaväestöön. Kun perheet tulivat heidän perässään, kehittyi yhteisöjä, joissa ”muslimimiehet muuttuivat yllättäen konservatiivisiksi perheen isiksi”, kertoo Koopmans.

Tutkija tekee selväksi, että sosiaalinen erottelu muodostui vasta kun perheet muuttivat perässä. Tutkimuksessaan ”Sulautuminen vai monikulttuurisuus?” (Assimilation oder Multikulturalismus?) sosiologi osoittaa selvästi, että perinteinen perhekuva muslimitaustaisilla maahanmuuttajilla on suurena esteenä naisten kotoutumiselle.

Ratkaisu: Ehdollinen perheenyhdistäminen ja naisille suunnattu kotouttaminen

Koopmans ehdottaa politiikkaa, joka perustuu palkitsemiseen. Näin voitaisiin perheenyhdistäminen sitoa ehtoihin kuten monissa muissa maissa. Saksan kielen osaaminen, perustoimeentulo ja perheen kokoon sidotut riittävät asumistilat voitaisiin ”palkita” perheenyhdistämisellä, ehdottaa tutkija.

Yksin naisille heidän henkilökohtaisen tilanteensa huomioiva kotoutusohjelma voisi olla toinen tie onnistuneeseen kotoutumiseen. Vaimon työllistyminen toisi perheelle lisätuloja, jotka auttaisivat kotoutumisessa, kertoo tutkija.

Tämä korotettu koulutustaso siirtyisi lastenkin hyväksi ja helpottaisi kantaväestön kanssa solmittavia suhteita. Lisäksi valtion antamista etuuksista vapautuminen helpottaisi lasten jatkokoulutusta, ja tämä vaikuttaisi jo laaja-alaisesti toisen sukupolven kotoutumisvaikeuksiin.

Lähteet: Welt, IFO, BAMF, WZB

Liity kannattajajäseneksi

  • Grillien varaosat! yli 100€ ostoksiin ilmainen toimitus

Kansalaisen verkkokauppa