Eurooppa Maahanmuutto

Pakolaisten vastaanoton vuoksi talouskriisiin ajautuneen ruotsalaiskunnan poliitikko: ”Näen tulevaisuuden pelottavana”

Kuva Shutterstock.

Ruotsin kunnat kamppailevat talousongelmien parissa. Pakolaisten vastaanoton vuoksi taloutensa tasapainon menettäneen Filipstadin kunnanvaltuuston puheenjohtaja näkee tulevaisuuden pelottavana.

Dagens Industri kertoo Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin rauhoitelleen keskiviikkona kuntia. Löfvenin mukaan ”yhtään kuntaa ei jätetä yksin eikä yhtään aluetta hylätä”. Valtio aikoo lisätä kunnille suunnattuja valtionapuja 5 miljardilla kruunulla, mutta nähtäväksi jää, riittääkö se nostamaan Ruotsin kuntien taloutta syöksykierteestä.

Eräs pääministeriä kuunnellut oli Per Gruvberger 11 000 asukkaan Filipstadista, josta on tullut maahanmuuttajavirran aiheuttaman kriisin symboli.

– Toivotaan, Filipstadin kunnanvaltuuston puheenjohtaja toteaa.

Filipstad on yksi Ruotsin kunnista, jotka ovat ottaneet vastaan suuria määriä maahan saapuneita pakolaisia, joiden ylläpitoa valtio tukee kahden vuoden ajan kuntaan saapumisen jälkeen. Nyt kuntien saamat valtionavut alkavat loppumaan.

– On selvää, että näen tulevaisuuden hieman pelottavana, puheenjohtaja sanoo ja jatkaa: – Puhutaan isojen kaupunkien ”herkistä lähiöistä”, mutta on kokonaisia ”herkkiä kuntia”.

Hultsfredin talousjohtaja Henric Svensson kertoo vastaavaa tarinaa. Pakolaismiljardit pelastivat tilanteen vuonna 2015, mutta vuonna 2020 talous pysyy enää vaivoin pinnalla. Talousjohtajan mukaan ongelmana on se, että pakolaisten vastaanottoa ei ole enää viime vuosina otettu huomioon, kun valtion avustuksia on määritelty.

– Kulut eivät ole pienentyneet, Svensson muistuttaa.

Annika Wallenskog Ruotsin kuntaliitosta kertoo, että maassa on 15-20 kuntaa, jotka painivat pakolaisten vastaanoton aiheuttamien talousongelmien kanssa. Hänen mukaansa väestörakenne merkitsee kunnille nykyään enemmän kuin aiemmin.

Kuntiin tulleet pakolaiset kuormittavat ruotsalaista yhteiskuntaa pitkään. Tutkija Joakim Ruist Göteborgin yliopistosta sanoo, että neljän maassaolovuoden jälkeen noin puolet miespuolisista ja neljännes naispuolisista pakolaisina maahantulleista henkilöistä käy töissä.

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa