Eurooppa Politiikka

Paroni von Ungern-Sternbergille suunnitellaan Virossa muistomerkkiä – mutta nyt ilman valtionrahoitusta

Paroni von Ungern-Sternberg. Kuva: Wikimedia Commons

Yhdistys, jolla on kytkös kansallismieliseen hallituspuolueeseen Viron konservatiiviseen kansanpuolueeseen (EKRE), sai Viron valtiolta 45 000 euron määrärahan hankkeeseen rakentaa patsas paroni Roman von Ungern-Sternbergille (1886–1921). ”Verisenä paronina” tunnettu von Ungern-Sternberg on kiistanalainen Venäjän sisällissodan aikaan Mongoliaa hallinnut baltiansaksalainen sotilasjohtaja, jota on syytetty sotarikoksista. Rahoitus herätti arvostelua ja kansalaisjärjestö luovutti määrärahan takaisin. Von Ungern-Sternbergin muistomerkin kohtalo on vielä auki.

Viron parlamentti Riigikogu myöntää vuoden lopussa niin sanottua ”Katuserahaa” (kirjaimellisesti ”kattoraha”) erilaisiin, puolueiden keskenään sopimiin tarkoituksiin. Käytäntö muistuttaa Suomen eduskunnan tapaa jakaa ”joululahjarahoja”. Viron viidestä parlamenttipuolueesta neljä osallistuivat joululahjarahojen myöntämiseen niin, että hallituspuolueet päättivät yhdessä tahoista, joille heidän 6,4 miljoonan euron määrärahapotti jaetaan, ja sosiaalidemokraattinen puolue päätti oman 300 000 euron määrärahan kohteista. Parlamentin suurin puolue, reformipuolue, kieltäytyi osallistumasta määrärahojen jakoon ja syytti käytäntöä korruptioksi.

Yksi hallituspuolueiden joululahjarahojen saajista oli yhdistys nimeltä Mälestusselts ”Ungern Khaan” eli Ungern-kaanin muistoseura. Yhdistykselle myönnettiin 45 000 euroa. Muistoseura ilmoitti käyttävänsä summan kokonaisuudessaan paroni von Ungern-Sternbergin patsaan pystytyksestä aiheutuviin kuluihin. Yhdistyksen nimi viittaa yhteen von Ungern-Sternbergin useista lisänimistä: tämä uskoi olevansa Tšingis-kaanin reinkarnaatio ja häntä kutsuttiin siksi myös Ungern-kaaniksi. Yhdistyksen perustivat Tartossa 8. lokakuuta Eino Rantanen ja Fedor Stomakhin, jotka ovat kumpikin EKRE:n nuorisojärjestön Sinine Äratuksen hallituksen jäseniä.

”Viron valovoimaisimpia yksilöitä” vai kunniaton joukkomurhaaja?

Stomakhinin mukaan von Ungern-Sternberg on vähemmälle huomiolle jäänyt, mutta ainutlaatuinen historiallinen hahmo ja eräs Viron historian valovoimaisimpia yksilöitä. Ungern-kaanin muistoseura toivoo, että suuri yleisö tulisi tietoiseksi värikkäästä paronista, ja Stomakhin nostaa esiin paronin taistelun sekä kommunismia että Kiinan vaikutusvallan kasvua vastaan.

EKRE:n kansanedustaja ja historioitsija Jaak Valge puolusti Ungern-kaanin muistoseuralle myönnettyä määrärahaa sanomalla, ettei ollut itse rahoituksen takana, mutta ei vastusta sitä. Valge kuvaili von Ungern-Sternbergiä mielenkiintoiseksi hahmoksi, ja sanoi, että Virossa pitäisi muistaa enemmän baltiansaksalaisten perintöä. Hän muistutti, että puna-armeijaa vastaan taistelleella von Ungern-Sternbergillä oli yhteinen vihollinen virolaisten vapaussoturien kanssa.

Tarton yliopiston historian apulaisprofessorin Ago Pajur kommentoi asiaa sanomalla, että von Ungern-Sternbergillä ei ollut maailmanpoliittista merkitystä eikä hän myöskään vaikuttanut Viron historiaan. Pajur myöntää, että paroni oli värikäs historian hahmo, mutta toteaa, että emme voi tietää varmasti, kuinka tosissaan hän oli yrityksissään ja kuinka paljon hänessä oli vain seikkailijaa ja huomionhakijaa. Joukkomurhat ja kidutukset kuuluivat Venäjän sisällissodan luonteeseen eikä von Ungern-Sternberg voinut olla tietämättä niistä, Pajur arvioi. ”On monia kunniakkaampia henkilöitä, joille ei ole ikinä pystytetty patsasta ja jotka sellaisen ansaitsisivat enemmän kuin von Ungern-Sternberg”, Pajur totesi. ”En näe syytä miksi pystyttäisimme patsaan juuri hänelle, tänä aikana ja Viron tasavaltaan.”

Historioitsija Olev Liivikin mukaan von Ungern-Sternbergin yhteys Viroon on heikko ja paroni itse oli erittäin juutalaisvastainen. Sanomalehti Postimees nosti myös esiin paronin antisemitismin ja taistelukentältä pakenevien juutalaisten tapattamisen. Keskustaoikeistolaisen hallituspuolue Isänmaan nuorisojärjestön puheenjohtaja Karl Sander Kase arvosteli von Ungern-Sternbergiä joukkomurhien ja kidutuksen käyttämisestä sodankäynnin keinoina.

Patsashanke jatkuu ilman valtionrahoitusta

Ungern-kaanin muistoseura ilmoitti, että yhdistys luopuu patsashankkeeseen myönnetystä valtiontuesta ja että yhdistys tukeutuu jatkossa lahjoituksiin saadakseen muistomerkin toteutettua. Yhdistyksen edustaja Stomakhin kertoi, että rahoituksesta luopumisen taustalla oli mediassa käyty mustamaalauskampanja von Ungern-Sternbergin perintöä kohtaan ja toivoo, että loanheitto paronia kohtaan voisi nyt päättyä. Stomakhin valittaa, että julkinen keskustelu aiheesta oli sensaationhakuista eikä perustunut historiallisiin tosiasioihin ja että von Ungern-Sternberg esitettiin sotaherrana ja rikollisena eikä Mongolian vapauttajana.

Muistomerkistä tulee joko patsas tai se toteutetaan muulla tavoin. Muistomerkin toteutustapaa ei ole vielä päätetty. Stomakhin kertoo, että vielä ei ole myöskään päätetty, mihin muistomerkki pystytetään, mutta pitää Hiidenmaata, Järvakandia ja Tallinnaa mahdollisina paikkoina.

Hullu paroni

Paroni von Ungern-Sternbergiä pidetään eksentrisenä hahmona, ja häntä on kutsuttu niin veriseksi paroniksi, Ungern-kaaniksi kuin hulluksi paroniksi. Hän oli Itävalta-Unkarissa syntynyt ja Virossa lapsuutensa elänyt baltiansaksalainen upseeri. Von Ungern-Sternberg palveli ratsuväenupseerina Venäjän keisarikunnan asevoimissa ensimmäisessä maailmansodassa sekä sisällissodassa Venäjän valkoisessa armeijassa. Myöhemmin hän johti joukkoineen Mongoliassa itsenäisesti sissisotaa ja karkoitti Kiinan joukot alueelta vuonna 1921, mutta tuli samana vuonna puna-armeijan pidättämäksi. Hänet tuomittiin näytösoikeudenkäynnissä ja teloitettiin. Mongoliasta tehtiin von Ungern-Sternbergin kuoleman jälkeen Neuvosto-Venäjän kommunistinen satelliittivaltio.

Paroni von Ungern-Sternberg muistetaan omalaatuisena ja tasapainottomana sotilaana, joka oli kiinnostunut itämaista ja buddhalaisuudesta. Unkarilaisen sukuhaaransa kautta hän väitti periytyvänsä Tšingis-kaanista ja piti itseään tämän reinkarnaationa. Hän pyrki rakentamaan teokraattisen buddhalaisen monarkian Mongoliaan.

Lähteet ERR (1, 2, 3), Delfi, Õhtuleht, Postimees, Registrite ja Infosüsteemide Keskus

  • 13
    Shares