Kotimaa Rikos

Parturialan yrittäjälle sakkoja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä – säikytteli uhria ”pelottavilla henkilöillä Irakissa”

Kuva Pixabay.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi parturialan yrittäjälle kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä 70 päiväsakkoa. Käräjäoikeus hylkäsi syyttäjän vaatimuksen liiketoimintakiellosta.

Lähi-itätaustainen yrittäjä toimi tulkkina vastaanottokeskuksessa, mistä hän löysi hiuksia toisilta leikanneen henkilön. Yrittäjä ehdotti, että hän avaisi parturiliikkeen ja turvapaikanhakija voisi tulla hänelle töihin, mihin turvapaikanhakija suostui.

Aluksi työ oli perusteilla olevan liikkeen sisustamista mutta sittemmin hiustenleikkuuta. Turvapaikanhakija työskenteli yhteensä vajaat puoli vuotta 15 euron päiväpalkalla. Liikkeessä työskenteli toinenkin turvapaikanhakija joka kuitenkin lopetti, koska yrittäjä ei maksanut hänelle palkkaa.

Kun turvapaikanhakija vaati lisää palkkaa, tämä ei yrittäjälle käynyt. Yrittäjä pelotteli turvapaikanhakijaa muun muassa oman lähi-itäläisen etnisyytensä ylivallalla muihin turvapaikanhakijoihin nähden. Hän myös kertoi tuntevansa pelottavia henkilöitä Irakissa. Yrittäjä kertoi tarinoita muista turvapaikanhakijoista ja väitti, että hänellä on pääsy Maahanmuuttoviraston tietoihin, joita hän voisi halutessaan muuttaa. Parturiyrittäjä myös taivutteli turvapaikanhakijaa lupaamalla tälle työntekijän oleskeluluvan, jos turvapaikkahakemus sattuisikin tulemaan hylätyksi.

Seurauksena parturina toiminut turvapaikanhakija tyytyi osaansa ja luopui palkkavaateista.

Oikeudessa kiisteltiin siitä, mitkä olivat työntekijän todelliset työtunnit, joista osapuolten näkemykset olivat hyvin erilaiset. Turvapaikanhakija kertoi työskennelleensä koko liikkeen aukioloajan, kun taas yrittäjä väitti työtä tehdyn vain yksi-kaksi tuntia päivässä. Tuomio perustui turvapaikanhakijan ilmoittamiin työtunteihin, koska yrittäjän esittämät työtunnit eivät olleet todistelun valossa uskottavia.

Kiistaa aiheutti myös todellisuudessa maksetun palkan suuruus, koska palkka oli maksettu käteisellä ja myöhemmin myös antamalla asunto turvapaikanhakijan käyttöön.

Käräjäoikeus katsoi, että kyseessä oli työsuhde myös siltä osin, kun työtä tehtiin alussa työelämään tutustumista koskevan sopimuksen perusteella. Kyseessä ei ollut todellinen työhön tutustuminen, vaan turvapaikanhakija teki itsenäisesti työtä koko ajan. Turvapaikanhakija oli ainoa työntekijä liikkeessä, sillä yrittäjällä ei ollut minkäänlaista parturialan ammattipätevyyttä. Näinollen yrittäjä ei olisi mitenkään voinut tutustuttaa turvapaikanhakijaa työelämään perehdyttämällä parturin työhön. Kaiken lisäksi turvapaikanhakija osasi parturin työn jo ennen aloittamistaan parturiliikkeessä.

Käräjäoikeus katsoi myös, että työnantaja oli maksanut työstä huomattavan paljon vähemmän palkkaa kuin olisi pitänyt käyttäen hyväksi työntekijän taloudellista ja sosiaalisesti heikkoa tilannetta, turvapaikanhakijan asemaa, kielitaidottomuutta ja tietämättömyyttä Suomen työlainsäädännöstä.

Parturiyrittäjä tuomittiin kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä 1610 euron sakkoihin. Yrittäjä joutuu myös korvaamaan valtiolle vastapuolen oikeudenkäyntikulut 5255 euroa. Yrittäjän oikeudenkäyntikulut 3546 euroa jäävät valtion vahingoksi.

Lisäksi yrittäjä joutuu korvaamaan turvapaikanhakijalle 11 767 euroa menetetyistä ansioista ja loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Lähde Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden tuomio.

  • 80
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset