Eurooppa Maahanmuutto

Pelastus merihädästä ei voi olla vapaalippu Eurooppaan

Kuvituskuva

Ulkoministeri Sebastian Kurz haluaa käyttää pelotteita pakolaiskriisin yhteydessä. Hän haluaa Australian esikuvan mukaisesti napata venepakolaiset tiukasti kiinni jo Välimerellä ja lähettää heidät välittömästi takaisin, tai internoida heidät Lesboksen kaltaisille saarille.


Itävallan ulkoministeri Sebastian Kurz esittää “Presse am Sonntagin” haastattelussa Euroopan pakolaispolitiikalle tiukempaa linjaa. Kurz katsoo ilmeisesti osan Geneven pakolaissopimuksen pykälistä olevan jo vanhentuneina. Ulkoministeri kritisoi myös tiukasti EU-komission esitystä langettaa rangaistusmaksuja niille jäsenvaltioille, jotka eivät ota vastaan pakolaisia: ”Jos haluamme tuhota EU:n, niin silloin tämä on järkevä toimi”.

EU:n ja Turkin välinen pakolaissopimus voi kaatua. Mitä sitten tapahtuu?

Sebastian Kurz: Turkki voi milloin tahansa lopettaa yhteistyön. Jos jättäydymme Turkin varaan, niin päädymme vaaralliseen riippuvuuteen. A-suunnitelman tulee olla vahva Eurooppa, joka kykenee itse suojelemaan rajojaan ja itse päättämään siitä, kuka saa tulla Eurooppaan ja kuka ei. Tätä päätösvaltaa ei saa delegoida Turkille, eikä ihmissalakuljettajille.

Useat poliitikot ovat jo pitemmän aikaa ilmaisseet toiveensa, että Eurooppa suojelisi itse rajojaan, mutta tämä ei ilmeisesti ole kovin helppoa Välimerellä.

Olen eri mieltä. Nimenomaan merirajoja käytetään usein maahanmuuton hallintaan. Ei ole mikään sattuma, että USA:han saapuneet maahanmuuttajat päätyivät ensin New Yorkin edustalla sijaitsevalle Ellis Islandille. Tällä saarella USA:n viranomaiset päättivät sitten, kuka saattoi jatkaa matkaansa mannermaalle. Tällainen saarimalli voisi toimia esikuvana myös Euroopalle.

Te haluatte estää pakolaisia pääsemästä Euroopan mantereelle?

Haluan lakkauttaa laittomat maahanmuuttoreitit Eurooppaan.

Mikä olisi Euroopan vastine Ellis Islandille? Lesbos? Lampedusa?

Henkilö, joka joutuu jäämään Lesboksen kaltaiselle saarelle ja jolla ei ole mitään mahdollisuuksia turvapaikkaan, on halukkaampi palaamaan vapaaehtoisesti, kuin sellainen henkilö, joka on jo muuttanut asuntoon Wienissä tai Berliinissä. On katsottava, mitkä maat ovat saaneet vastaavanlaiset haasteet hallintaansa. EU:n tulee ottaa esikuvakseen osia Australian mallista.

Mitä Eurooppa voisi oppia Australialta?

Australiaan tuli vuosina 2012-2013 yhteensä melkein 40.000 pakolaista veneillä. Yli 1.000 ihmistä hukkui. Sen jälkeen Australia on onnistunut lopettamaan laittomien maahanmuuttajien tulon, eikä kukaan huku enää. Millä keinoin? Australian laivasto aloitti rajavalvontaoperaation ja otti pakolaisveneet kiinni jo rannikon edustalla, ja kuljetti ihmiset takaisin lähtömaihinsa, tai keskuksiin Nauru-saarille ja Papua-Uusi-Guineaan.

Mallia on arvosteltu kovin. Vielä tällä hetkellä Naurulla ja Papua-Uusi-Guineassa on internoituna satoja venepakolaisia, ilman mahdollisuutta hakea turvapaikkaa Australiasta.

Australian mallin ei ole kopioitavissa tietenkään täysimääräisesti, mutta perusperiaatteet ovat käyttökelpoisia myös Euroopassa. Meidän nykyinen järjestelmämme johtaa siihen, että tuhannet ihmiset hukkuvat Välimereen, koska he toivovat onnistuvansa ja lähtevät siksi tälle vaaralliselle matkalle.

Mitkä Australian periaatteet ovat mielestänne kopioitavissa?

EU:n tulee tehdä tiukka päätös: Henkilö, joka yrittää tulla laittomasti Eurooppaan, menettää oikeutensa hakea turvapaikkaa Euroopasta. Toiseksi meidän tulee varmistaa, että merihädästä pelastaminen ei merkitse matkalippua Keski-Eurooppaan. Kolmanneksi meidän tulee antaa huomattavasti enemmän apua paikan päällä ja samanaikaisesti meidän tulee edistää kaikkein köyhimpien vapaaehtoista vastaanottoa kiintiöpakolaisohjelmien puitteissa. Näin kykenemme rajoittamaan maahanmuuton hallittavissa olevaan määrään ja myös integroimaan nämä ihmiset. Jokainen, joka syyttää Australiaa solidaarisuuden puutteesta – valehtelee. Sillä Australia ottaa vapaaehtoisesti vastaan kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Olette sanoneet, että jokaisen Eurooppaan laittomasti pyrkivän tulee menettää turvapaikkaoikeutensa. Tämä on vastoin Geneven pakolaissopimusta (Art. 31).

Tämä ei pidä paikkansa, sillä kyse on pakolaisvirroista, jotka tulevat turvallisista kolmansista maista, jossa ei ollut enää pelkoa vainosta. Samaan aikaan on todettava, että pakolaissopimuksen artiklat ovat peräisin aivan toiselta aikakaudelta. Olemme nykyään tekemisissä massiivisen maahanmuuttoliikkeen kanssa. Jos Eurooppa aikoo selviytyä tästä, niin sen on luotava järjestelmällinen, reilu ja solidaarinen systeemi. Älkää käsittäkö minua väärin: Minä kannatan sitä, että otamme edelleen ihmisiä Itävaltaan ja Eurooppaan.

Missä henkilön tulee jättää järjestelmässänne turvapaikkahakemus päästäkseen Eurooppaan?

YK:n pakolaisavun keskuksissa, joita on jo alueen pakolaisleireissä. Me olemme jo hakeneet ihmisiä suoraan Syyriasta Itävaltaan kiintiöpakolaisohjelmien puitteissa: Naisia, haavoittuneita, sairaita, heikkoja ja raskaana olevia. Australia, Kanada ja Iso-Britannia hakevat tuhansia pakolaisia suoraan sotatoimialueilta. Kyse ei ole fiktiosta. Kiintiöpakolaisuus on todellisuutta. Kysymys kuuluu: Aikooko Eurooppa jatkaa toimintaa entisellä tavalla, jolloin kiintiöpakolaisohjelmien kautta saapuu vain murto-osa ihmisistä ja ihmissalakuljettajat ratkaisevat asian 99%:ssa tapauksista?

Mitä pitää konkreettisesti tehdä ihmisille, jotka ongitaan Välimerestä?

Ihannetapauksessa heidät kuljetetaan välittömästi takaisin lähtömaahansa. Libyan kohdalla on mahdollista sopia syntyvän hallituksen kanssa ihmissalakuljettajien Eurooppaan suuntautuvien kuljetuksien estämisestä jo Libyan rannikon edustalla. Jos tällainen yhteistyö ei ole mahdollista, niin ihmiset tulee sitten majoittaa turvapaikkakeskuksiin, jotka sijaitsevat mieluummin jollakin saarella. Sieltä käsin on järjestettävä heidän paluumatkansa ja sen rahoitus.

Ja mihin haluatte viedä syyrialaiset pakolaiset, jotka otetaan kiinni Egeanmerellä? Siinähän tarvitaan Turkkia avuksi.

Niin kauan, kuin Syyriassa ei ole suojavyöhykettä, tulee Turkki olemaan ensimmäinen sopimusosapuoli. Länsi-Balkanin reitin sulkemisen jälkeen syyrialaisia on kuitenkin lähtenyt liikkeelle huomattavasti vähemmän.

Tämä on kai myös seurausta Turkin kanssa tehdystä pakolaissopimuksesta?

Turkin kanssa tehty sopimus oli varmastikin avuksi. Jo ennen sitä olimme kuitenkin sulkeneet Länsi-Balkanin reitin ja pakolaisvirrat ovat sen jälkeen kutistuneet huomattavasti.

Uskotteko, että pato Makedoniassa voi kestää, jos Turkki tosissaan avaa tulvaportit pakolaisille?

Kyse on siitä, millaisen signaalin annamme Euroopassa. Jos Makedonian rajan mielenosoitusten jälkeen syntyy vaikutelma, että maahanmuuttajat vielä joku päivä pääsevät luikahtamaan Saksaan, niin silloin Makedonian raja ei varmastikaan tule kestämään.

Onko pakolaisille syntymässä tällä hetkellä uusia kiertoreittejä? Vuoden alusta lähtien Bulgariassa on otettu kiinni yli 4.500 laitonta maahanmuuttajaa.

Bulgaria on erittäin yhteistyöhaluinen ja se pyrkii suojelemaan EU-ulkorajaa parhaalla mahdollisella tavalla. Karttaa katsomalla on ilmeistä, että yksi mahdollisista reiteistä voisi kulkea Bulgarian kautta.

Voiko Bulgarian aukosta tulla vielä suurempi?

Jos jätämme Bulgarian selviytymään yksin EU-ulkorajan valvonnasta, niin hyvin nopeasti voi syntyä ylikuormitustilanne. EU tarvitsee pikaisesti ulkorajoilleen omia valvontajoukkoja, jotka koostuvat kaikkien 28 jäsenvaltion turvallisuusviranomaisista.

Miksi tällaisia joukkoja ei ole vielä olemassa?

Koska viime vuonna politiikan tavoite oli täysin päinvastainen: Kuljettaa väkeä sukkelimmalla mahdollisella tavalla edelleen Saksaan. Lautat Lesbokselta Thessalonikiin, matkat satamasta Makedonian rajalle – tätä rahoitettiin myös EU:n varoilla. Euroopan veronmaksajat kustansivat linja-autot ja junat, jotka kuljettivat maahanmuuttajat Keski-Eurooppaan.

Tämä saattoi johtua EU:n passiivisuudesta ja ylikuormituksesta. Mutta oliko tavoite todellakin hankkia mahdollisimman paljon pakolaisia?

Tämä oli EU-kokousten lopputulos. Ja tervetuloakulttuuriin [Merkelin Willkommenskultur] liittyvät julistukset johtivat luonnollisesti siihen, että Länsi-Balkanin maat kokivat, että väkeä ei saa estää jatkamasta matkaansa Saksaan.

Onko tavoite jakaa pakolaisia EU-jäsenmaihin kiintiöidenjärjestelmän perusteella ajanut mielestänne jo lopullisesti karille?

Jos onnistumme turvaamaan rajamme ja tuomaan pakolaisia suoraan Eurooppaan vain kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta, niin silloin olen muiden EU-jäsenvaltioiden – myös Itä-Euroopan maiden – tavoin valmis ottamaan heitä vastaan. Tätä varten tarvitaan kuitenkin toimiva järjestelmä.

Mitä mieltä olette EU-komission esityksestä langettaa rangaistusmaksuja jäsenvaltioille, jotka eivät noudata pakolaisten jakojärjestelmän kiintiöitä?

Jos haluamme hajottaa ja tuhota EU:n niin silloin tämä on järkevä keino.

Katsotteko vaarana olevan Euroopan hajoaminen?

On olemassa vaara, että muutamat Keski-Euroopan poliitikot luulevat voivansa laatia sääntöjä enemmistölle Euroopassa, koska he kokevat olevansa moraalisesti muiden yläpuolella. Toivoisin, että myös muutkin ajattelisivat näitä pakolaiskysymyksiä. On kuitenkin ymmärrettävä, että kansalaisten keskuudessa vallitsevan mielialan johdosta monille maille – ei vain Itä-Euroopassa – olisi valtava haaste ottaa vastaan suuria määriä pakolaisia.

Tyrmätäänkö Eurooppa, jos britit 23. kesäkuuta äänestäisivät EU-eron puolesta?

Toivon hartaasti, että Iso-Britannia pysyy unionissa. Brexit olisi dramaattinen tapahtuma EU:lle. Ei vain siksi, että EU olisi huomattavasti heikompi ilman Iso-Britanniaa, vaan etenkin sen vuoksi, että Iso-Britanniasta on meille hyvin paljon apua Brysselin ideologisissa keskusteluissa. Iso-Britannia on yksi niistä harvoista maista, joka kamppailee jatkuvasti sen puolesta, että Euroopan kilpailukyky säilyisi. Jos menetämme Iso-Britannian ja sosiaaliunionia havittelevien muiden maiden vaikutusvalta kasvaa, niin siitä koituisi EU:lle hyvin negatiivisia seurauksia.

Asiasta uutisoi Die Presse

Toimitus
10.6.2016