Kotimaa Politiikka

Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt jättivät välikysymyksen Suomen osallistumisesta EU:n elpymispakettiin

Kuva William Murphy / Flickr.

Oppositiopuolueet perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt jättivät hallitukselle vastattavaksi välikysymyksen Suomen osallistumisesta EU:n elpymispakettiin. Kysymys tehtiin perussuomalaisten aloitteesta ja koko oppositiota pyydettiin mukaan. Kokoomus ei osallistu välikysymykseen.

Välikysymyksessä todetaan, että pääministeri Sanna Marinin heinäkuussa 2020 hyväksymä EU:n yhteinen ja suurelta osin yhteisvastuullinen elpymispaketti on ristiriidassa EU:n perussopimuksen kanssa.

– Hallitus on valmis syventämään EU:n luonnetta tulonsiirto-, velka- ja verounionina ja panemaan Suomen veronmaksajat mittavan laskun maksajaksi. Jos elpymispaketti hyväksytään, EU muuttuu aivan toisenlaiseksi kuin se järjestö, johon Suomi liittyi vuoden 1995 alussa.

Välikysymyksen jättäneet muistuttavat myös, että Suomi on ollut käytännössä koko 25-vuotisen jäsenyytensä ajan nettomaksaja.

– Tämä ei riitä, vaan hallitus haluaa lisätä Suomen rahoitusta muille jäsenmaille kerralla noin neljä miljardia euroa.

– Kannatamme tervettä, avointa kansainvälisyyttä ja eurooppalaista vapaakauppaa, mutta emme hyväksy tulonsiirto-, velka- ja verounionia, jota Marinin hallitus Saksan ja Ranskan asettamilla ehdoilla rakentaa, puoluejohtajien Jussi Halla-ahon (ps.), Sari Essayahin (kd.) ja Harry Harkimon allekirjoittamassa välikysymyksessä muistutetaan ja vaaditaan hallitukselta vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

Miksi Suomi hyväksyy, että EU saa rikkoa perussopimuksiaan muodostamalla niistä uuden oikeudellisen tulkinnan?

Miksi Suomi on hyväksynyt paketin, jossa Suomi on nettomaksajan roolissa ja maksaa paketista enemmän kuin saa takaisin?

Miksi hallitus jakaa ensin rahat kestävän kasvun ohjelmallaan, ja vasta sen jälkeen pohtii, miten omien varojen esityksellä kerättäisiin rahat ohjelmaan?

Miksi hallitus ei ole muodostanut selkeää kantaa EU:n taloudellisen liittovaltion synnyttämiseen ja ilmaissut, mihin asti Suomi on valmis venymään yhteisvastuiden ja tulonsiirtojen tiellä?

Aikooko hallitus tehdä kattavan selvityksen EU:n elpymispaketin vaikutuksista Suomeen?

Miksi hallitus sivuuttaa taloustutkijoiden ja asiantuntijoiden esittämän kritiikin? Eikö hallitus luota suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiin?

Mihin hallitus perustaa näkemyksensä, jonka mukaan hallitus väittää paketin olevan vain kertaluontoinen?

Elvytysrahaa ei jaeta suoraan koronapandemian talousvaikutuksien perusteella, vaan jakoperusteissa painotetaan jäsenmaiden taloustilannetta jo ennen koronakriisiä. Miksi hallitus silti väittää, että elvytyspaketti on tarkoitettu ainoastaan koronasta aiheutuneisiin vahinkoihin?

Onko hallituksen linja, että EU:ta tai euroaluetta on hyväksyttävää muuttaa kohti taloudellista liittovaltiota, jossa Suomen rooli on toimia muiden maiden velkojen takaajana ja tulonsiirtojen maksajana?

Aiemmin moni poliitikko on kertonut, että mikäli EU olisi muuttumassa taloudelliseksi liittovaltioksi, Suomen osallistumisesta siihen pitäisi järjestää kansanäänestys. Jos nyt ei hallituksen mielestä ole kansanäänestyksen paikka, koska se sitten olisi?

Hallituksen on vastattava välikysymykseen täysistunnossa 15 päivän kuluessa. Saatuaan vastauksen välikysymykseen eduskunta käy asiasta keskustelun, jonka päätteeksi äänestetään valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta.

  • 165
    Shares