Kotimaa Politiikka

Perussuomalaiset tähtää suurimmaksi kuntapuolueeksi

Kuvakaappaus Youtube.

Perussuomalaiset pyrkivät suurimmaksi kuntapuolueeksi huhtikuun 2021 kuntavaaleissa.

Perussuomalaisten Tampereen puoluekokouksen toisena päivänä 30. kesäkuuta suunnattiin katseet lähimpään kahteen vuoteen ja erityisesti kuntavaaleihin huhtikuussa 2021. Tavoitteena monessa puheenvuorossa oli suurimman kuntapuolueen asema.

Viimeisten kahden vuoden tase on positiivinen

Päivän aluksi Anssi Joutsenmäen johdattaman hartaustilaisuuden jälkeen esitteli eroava puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo kulunutta kahta vuotta puolueen toiminnassa. Tase oli sangen positiivinen, kuten vaalituloksista tiedetään. Puoluesihteeri kertoi PS:n myös saaneen takaisin lähes kaikki kunnanvaltuutettujen paikat, joista Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen vallitsi epäselvyyttä.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio selvitti eduskuntaryhmän tilannetta vaalituloksen jälkeen; hän kertasi puolueen saamien valiokuntapaikkojen, puheenjohtajuuksien ja varapuheenjohtaja-tehtävien saavutuksia, joihin asema toiseksi suurimpana puolueena antoi oikeutuksen.

Laaja ehdokasasettelu auttaa menestymistä kuntavaaleissa

Keskustelun painopiste oli poliittinen ja toiminnallinen strategia tulevalle kahdelle vuodelle. Teemasta oli pyydetty aihekohtaisia alustavia puheenvuoroja. Ossi Sandvik vanhana järjestökettuna varoitteli, ettei suurimman kuntapuolueen asema synny tuosta vaan. Vaalit eivät ole yhteismitallisia, eikä toistuvakaan menestys eduskuntavaaleissa takaa asemia kunnallisella tasolla. Hän kysyi, kuinka tämä aiotaan tehdä. Ratkaisevaa on, että kunnissa saadaan aikaiseksi laajempi ehdokasasettelu. Puolueen järjestörakenne on ”harsomainen”. Parhaimmillaan ehdokkaita on ollut nelisen tuhatta, kun kilpailevat suuret puolueet pystyvät asettamaan vaaleista toiseen 7000-8000 ehdokasta. On turha haaveilla suurimman asemasta, jopa paikasta kolmen suurimman joukkoon, mikäli ollaan liikkeellä puolella tuosta tasosta.

Syntyykö sote-uudistus ennen kuntavaaleja?

Varapuheenjohtaja Riikka Purran aiheena oli: syntyykö sote-uudistus ennen kunnallisvaaleja. Hän kertoi, että edellisellä kaudella opposition sote-työryhmässä koetettiin hakea vaihtoehtoa hallituksen linjalle. Ryhmässä kaikki vastustivat äärimarkkinamallia ja maakuntaratkaisua. Konkreettisempaa ei juuri saatu aikaiseksi. Nyt uuden hallituksen linja ei ole selvä ja ohjelmakirjaukset kapulakieltä. Pelkillä periaatejulistuksilla ei asia ratkea. Ongelmat ovat entisellään, hoitoon pääsy ja oikea hoito on epävarmaa, vallitsee lääkäri- ja henkilökuntapula. Kuitenkin sote-budjetit paukkuvat kaikkialla. Työvoimapula on huutava, mutta onko pakko tuoda kokkeja Malesiasta, terveydenhoitajia Filippiineiltä, lääkäreitä Romaniasta, siivoojia Nigeriasta, lähihoitajia Somaliasta, bussikuskeja Norsunluurannikolta. Onko pakko tuoda lisää huollettavia maahan. Suomalaisten verovarat tulee käyttää suomalaisten hyväksi. Jotakin saataisiin aikaan 4 miljardilla, jonka hallitus aikoo käyttää kehitysapuun ja maahanmuuton kustannuksiin.

Rakennusten kosteusvaurio-ongelmasta on vaiettu tietoisesti

Pekka Nikkola käsitteli kosteusvaurio-ongelmaa. Pohjimmaisena syynä hän piti viime vuosikymmenien asuntorakentamista, jossa rakentamisen kiertoaika on lähtökohtaisesti määritelty 30 vuodeksi. Sairastumiset on aiheuttanut allerginen alleoliitti, joka ilmenee valkosolujen tuhoutumisena. Tavallisesti puhutaan sädesienen vaikutuksista, jotka kosteus mahdollistaa. Asiasta on tietoisesti vaiettu. Kolmikantaisesti on myös sovittu, ettei kyseisiä sairastumisia korvata tapaturma- ja ammattisairausluokituksen nojalla. Entisenä eduskunta-avustajana toiminut Nikkola kertoi olleensa yhteydessä ministeriryhmään. Oli sanottu, ettei asialle voida tehdä mitään, koska hallituskumppanit eivät siihen suostu. Nikkola viittasi myös entisen valtiovarainministerin Iiro Viinasen myöhempiin lausuntoihin.

Tuulivoimaloiden haitat puhuttavat

Leena Kurikka nosti puheeksi tuulivoimaloiden haitat. Hän sanoi olevansa tuulivoimapakolainen, joutuneensa myymään kotitilan. Oli ilmennyt kuulo-oireita, sydänoireita, verenpaineen heilahtelua, talo alkoi ´jurista´, eikä nukkumisesta tahtonut tulla mitään. Tuulivoiman terveyshaitoista vaietaan, vaikka 15 km säteellä asuvista 30 prosenttia kokee haittoja pian, 40 prosenttia myöhemmin, loput 30 prosenttia ei oireile – tai ei niitä tunnista. Asia onkin hankala, koska tuulimyllyt aiheuttavat kuultavaa melua 5-6 km etäisyydellä, mutta lisäksi matalataajuista ja inframelua. Viime syksynä Maailman terveysjärjestö WHO meluohjeistuksessaan mainitsi voimalat ympäristömelun mahdollisina lähteinä. Ne voivat aiheuttaa kuulon alenemista, tinnitystä, korkeaa verenpainetta, sydän- ja verisuonitauteja sekä muun muassa keskenmenoja.

Nykyisissä melumittauksissa ei huomioida sen paremmin matalataajuista kuin inframelua. Viime mainittu ilmenee jatkuvana epämääräisenä kohinana, joka on täysin uusi meluhaitta. Eräät tuulivoiman puoltajat väittävät, ettei po. meluvaikutuksia olisi, koska niitä ei voi kuulla. Vaikutuksia on kuitenkin mitattu ja ne kohdistuvat autonomiseen hermostoon, mikä vaikuttaa sydänsykkeeseen ja verenpaineeseen. Teollisen infraäänen vaikutuksia on tutkittu parin vuosikymmenen ajan. Kotona esiintyvä inframelu on erityisen haitallista, koska se vaikuttaa myös nukkuessa.

Tätä nykyä on suunnitteilla runsaasti uusia tuulivoimaloita, joista eräät ovat maailman suurimpia. Napakorkeudeltaan ne ovat jopa 200 metrisiä, lapakorkeus 100 metriä – koko rakennelma siis kaksi kertaa Näsinneulan korkuinen. Merialueille suunnitellaan valtavia tuulipuistoja. Kurikka huomautti, että maa-alueiden vuokrasopimuksissa vuokranantaja on heikossa asemassa. Sopimuksia ei tiettävästi saa julkistaa, minkä lisäksi niistä ei välttämättä pääse irti. Vain vuokraaja voisi irtisanoa sopimuksen. Osa siirtyy myös ulkomaalaiseen hallintaan. Media ei välitä kertoa tuulivoimaloiden aiheuttamista haitoista, vaikka sadat perheet ovat joutuneet vaikutusalueilta muuttamaan. Kiinteistön arvot kärsivät. Merikarvialla lomakiinteistöjen arvo on pudonnut 47 prosenttia. Koti voi tulla jopa täysin arvottomaksi. Kurikka kehotti kansalaisaktiivisuuteen. On saatava jatkuvat melumittaukset eri taajuuksilla, lisäksi raja-arvot myös infraäänelle.

”Paskalain” täytäntöönpano on keskeytettävä

Työmies Matti Putkonen vaati, että jätevesiuudistuksen eli ”paskalain” täytäntöönpano on keskeytettävä. Asialla on kiire, koska toimeenpanon määräaika tulee täyteen lokakuussa. Putkonen sanoi, että haja-asutusalueiden jätehoitolaki loi markkinatarpeen, jossa kuntien virkamiehet joutuivat toimimaan laitteistojen markkinamiehinä. Vahvan regulaation jälkeen syntyi markkinoita tyydyttämään yrityksiä, joiden laitteiden tyyppihyväksyntä on kyseenalainen. Työmies kyseli, kuinka saadaan kansliapäällikkö Hannele Pokan kassakaapista paperit, jotka kertoivat millä menetelmällä laitteiden CE-merkinnät on hankittu. Putkonen epäili että tällainen merkintä on syntynyt laittomasti. Hän viittasi myös Juha Sipilään, joka loi alalle oman firmansa, jossa paskapönttöjen kautta lyötäisiin rahoiksi niin ettei paskalle taivu.

Toimimattomia laitteita kaupataan edelleen. TM-lehti ja Helsingin yliopisto ovat tehneet tutkimuksia, jossa niinkutsuttujen maasuodatusjärjestelmien toimimattomuus on todettu. Pikemminkin on liattu pohjavettä ja pilattu kaivot. Lain toimeenpanon keskeytyksen lisäksi on vaadittava korvauksia toimimattomista laitteistoista. On uuden paskalakikapinan aika. Putkonen mainitsi, että oikeuskansleri ja EU ovat jo huomauttaneet tilanteesta ympäristövirkamiehiä. Oikeusturva ei toteudu, ennenkuin asiassa säädetty erityinen poliittinen syytesuoja on poistettu. Putkonen jyrisi, että petoksesta voi normaalisti saada jopa neljän vuoden tuomion, mutta nyt on kyseessä tietoinen toiminta. Myös viranomaiset tulee saattaa vastuullisiksi ja korruptiotutkintaan.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa