Kolumnit

Profilointi kuuluu poliisin työhön

Jälleen kerran yritetään nostattaa myrskyä vesilasissa koskien sitä, että poliisit ovat virantoimituksessaan pysäyttäneet tarkistuksia varten tummaihoisia ihmisiä, joka ei ole tuntunut kohdehenkilöistä kivalta. Näin on jälleen kerran todistettu koko ammattikunnan rasistisuus sekä hinku profiloida ihmisiä näiden etnisen taustan perusteella. Tuoreeltaan asialla ovat Helsingin Sanomien Päivi Repo ja Minna Passi:

    ”Etninen profilointi eli ihmisen poimiminen joukosta ihonvärinsä tai rodullisten piirteidensä takia on Suomessa niin yleistä, että se on ongelma.”

Koskaan aiemmin ei ole ollut ongelma se, että poliisi poimii väkijoukosta huomattavasti enemmän nuoria miehiä kuin vanhoja naisia, koska kaikki tietävät syyn olevan se, että nuoret miehet ovat vanhoja naisia useammin poliisin kiikarissa jonkun hyvän syyn johdosta.

    ”Tämän toteaa Svenska social- och kommunalhögskolanin kolmevuotinen tutkimushanke Pysäytetyt, jota rahoittaa Koneen säätiön Jakautuuko Suomi? -ohjelma.”

Asian täytyy olla erityisen vakava, jos sitä varten on pystytetty korkeakoulutason tutkimushanke, joka on vieläpä brändätty huomiotaherättävän dramaturgisella tavalla.

    ”Tutkimuksessa haastatellut kertoivat, että poliisit, vartijat tai kaupan myyjät olivat monesti kiinnittäneet heihin tai heidän tuttaviinsa erityistä huomiota etnisen taustan ja ulkonäön perusteella.”

Tämä ei itsessään kerro mitään siitä, miksi kohdehenkilöihin on kiinnitetty huomiota. Kyseessä on pelkkä subjektiivinen olettamus siitä, että kaiken täytyy olla kyse ihon väristä, eikä tämä ole mikään ihme, koska ”rodullistettuja” maahanmuuttajia sekä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä on vuosikaudet marinoitu ”suomalaiset rasisteja” -propagandaliemessä.

    ”Tutkimuksen perusteella poliisi käyttää etnistä profilointia useimmin ulkomaalaisvalvonnassa, järjestyspoliisin tehtävissä, liikennevalvonnassa sekä silloin, kun rikoksesta epäiltyä tuntematonta tekijää etsitään epämääräisten tuntomerkkien perusteella.”

Vai että epämääräisten. Mitkä muut tuntomerkit kuin ulkonäköön liittyvät piirteet sitten olisivat poliisin virantoimituksen kannalta täsmällisempiä esimerkiksi tilanteessa, jossa poliisi on saanut tuoreeltaan ilmoituksen tapahtuneesta rikoksesta?

    ”Poliisin pysäytykset vaikuttavat keskittyvän sellaisiin paikkoihin, joissa liikkuu paljon ihmisiä.”

Eikö tämä ole melko itsestäänselvää? Metsistäkö poliisin pitäisi porukkaa haeskella, jos keskusta-alueella on tapahtunut jotakin?

Pikemminkin voisi miettiä sitä, että miksi tummaihoiset ihmiset ovat joitain muita verrokkiryhmiä useammin poliisin tarkastusten kohteina ja löytyykö taustalta jotain, mikä on ihan oikea ongelma, jonka ratkaiseminen voisi johtaa päinvastaiseen tilanteeseen?

Syytä on kuitenkin puuttua myös poliisin omaan hurskasteluun. Vaikka kuka väittäisi mitä, on poliisin tavoittelemien henkilöiden mahdollisimman yksityiskohtainen profilointi virantoimituksessa yksi sen ydintehtävistä. Valitettavaa tai ei, ovat kaikki ulkonäköön liittyvät tekijät, kuten ihon väri, (oletettu) sukupuoli, vaatetus, hiustyyli ja pituus parhaita mahdollisia ensi käden tuntomerkkejä.

    ”– Etninen profilointi on sallittua silloin, jos henkilö on perustelluista syistä tarpeen tavoittaa ja hänestä annetaan esimerkiksi tuntomerkkejä ulkonäköön perustuen, poliisihallitus täsmentää.

    – Poliisin toiminnasta on mahdollista kannella, mikäli kokee joutuneensa kielletyn etnisen profiloinnin kohteeksi, sanoo poliisiylitarkastaja Pekka-Matias Väisänen.”

On resurssien hukkaamista pohtia erikseen joka virkatehtävässä sitä, yritetäänkö puhutettavaksi tavoittaa tummaihoista henkilöä ”sallitun” vai ”kielletyn” profiloinnin perusteella, koska raja näiden välillä on täysin veteen piirretty viiva.

Hyvät ja oikeamieliset ihmiset lietsovat näkemystä, jonka mukaan ulkoiset tuntomerkit, kaikkein pyhimpänä ihon väri, olisivat jotenkin automaattisesti epäilyksen alaista, ja että poliisi pysäyttelisi tummaihoisia kulkijoita vailla mitään syytä. Poliisin ei tule olla kuvitteellisen syrjinnän tai ”rodullistamisen” vastaisuuden esitaistelija vaan huolehtia virkatehtävistään.

Terve lähtökohta olisi muistaa, ettei poliisi tarkista kenenkään henkilöllisyyttä siksi, minkä näköinen itse kukin on vaan siksi, että syystä tai toisesta etsinnässä on henkilö, joka omaa samat ulkoiset tunnusmerkit.

Kun Turun terrori-iskun tekijästä saatiin varmat ulkoiset tuntomerkit, piti poliisin jatkaa tehtävänsä suorittamista niiden mukaisesti, eikä lähteä pysäyttelemään Paraisilta eläkeläisiä rollaattoreineen. Näin yksinkertaista tämä on.

Jos poliisilakia lähtisi oikein pilkuntarkasti tulkitsemaan, saattaa ajan ja resurssien tuhlaaminen epäolennaisuuksiin olla katsottavissa virkavelvollisuuden rikkomiseksi.

Se, että ihon väri halutaan asemoida poliisille sallittujen tuntomerkkien ulkopuolelle hienotunteisuussyistä, ei käy laatuun. Se voi toki kertoa jotain henkilön etnisestä taustasta, mutta on virantoimituksessa olevalle poliisille ainoastaan tuntomerkki muiden joukossa.

Etniseltä profiloinnilta ei voi välttyä, mikäli poliisi käyttää tervettä järkeä ja harkintakykyä hoitaessaan virkatehtäviään mahdollisimman tehokkaasti.

Sen sijaan ei ole poliisin tehtävä miettiä sitä, järkkyykö sen virantoimituksesta johtuen yhdenvertaisuusvaltuutetun (tai tutkimushankkeeseen osallistuvien tutkijoiden) henkinen tasapaino.

Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset