Eurooppa Politiikka

PS:n Olli Kotro: Saksa luo nahkaansa

AfD:n vaalimainos vuodelta 2017. Kuva Markus Spiske / Flickr / CC BY 2.0
Saksan poliittinen keskustelu on vuosikausia perustunut vaikean menneisyyden jälkeiselle ”menneisyydenhallinnalle” (Vergangenheitsbewältigung), johon oleellisena kuuluu Saksan esittäminen pahiksena, rikollisena ja sotaisana, kirjoittaa Olli Kotro Facebook-sivullaan.

Saksan poliittisessa keskustelussa poikkeavat äänensävyt on leimattu kolmannen valtakunnan rikosten vähättelyksi ja suhteellistamiseksi, poliittisena neuvonantajana Euroopan parlamentissa työskentelevä Olli Kotro (ps.) kirjoittaa.

– Tästä sinänsä ymmärrettävästä tunnetilasta hyötyivät USA ja yhtäältä Neuvostoliitto ja DDR. USA siksi, että se sai vahvan jalansijan Euroopassa pystyen hyödyntämään strategista päätöstä liittyä 1941 sotaan Saksaa vastaan. Toisaalta opiskelijaliike ja vihreä liike olivat onnistuneita osittain DDR:n tukemia toimijoita, jotka loivat epäjärjestystä länteen.

– Reaalisosialismista tehtiin ainoa vaihtoehto Länsi-Saksan kapitalismille, joka pyrittiin osoittamaan olemaan edelleen sodan aloittaneen sukupolven hallussa. Kasvupohjaa riitti niissä ihmispoloissa, jotka olivat syntyneet sodan jälkeen ja saatiin tuntemaan kollektiivista syyllisyyttä kolmannen valtakunnan sotarikoksista.

Tähän kuvaan ei toki sopinut se tosiasia, että Neuvostoliitto oli toisen maailmansodan yksi pääarkkitehti.

– Saksan mielenosoituskulttuuri väkivaltaistui varhain ja vasemmistolainen rähinöinti saavutti eräänlaisen kulminaatiopisteen Frankfurtin lentoaseman kolmatta kiitotietä (Startbahn West) vastustaneissa mielenosoituksissa, joissa 3.11.1987 ammuttiin kaksi poliisia ()

Sivu on kääntynyt

Pitkään Saksan ja saksalaisten kanssa tekemisissä olleena sekä saksalaisen koulun käyneenä voi kuitenkin havaita sivun kääntyneen, Kotro huomauttaa.

– Vielä 90-luvulla keskustelu pyöri uusnatsien ja äärioikeistolaisen NPD-puolueen ympärillä, kieltoyritys oikeudessa tosin kaatui siihen, että liian moni puolueen avaintoimijoista olivat Saksan kotimaantiedustelun (BfV) operatiiveja.

– Jonkinlaisena käännekohtana voitaneen pitää vuotta 2010, jolloin sosiaalidemokraattitaustainen, entinen Saksan keskuspankinjohtaja Thilo Sarrazin kirjoitti kirjan ”Deutschland schafft sich ab” (Saksa lopettaa itsensä).

Sarrazinin kirja herätti valtavan kohun ja sen seurauksena hän joutui eroamaan.

2013 perustettu Alternative für Deutschland (AfD) oli ensimmäinen selkeästi vakavasti otettava saksalainen puolue, joka suhtautui kriittisesti maahanmuuttoon ja euroon.

– Sen äänisaalista vuoden 2013 parlamenttivaaleissa (4.7 %) aliarvioitiin rankasti, sillä se jäi hiukan 5 %:n äänikynnyksen alle. Kannatus saavutettiin ennätysajassa.

Tarkkaavaisimmat näkivät kuitenkin jo merkit ilmassa, Kotro toteaa.

– Merkelin tekemät maahanmuuttolinjaukset muuttivat Saksan poliittisen tilanteen täysin. Maahanmuuton aiheuttamat lieveilmiöt ja kustannukset sekä erityisesti tapahtumat Kölnin joukkoahdistelussa vuoden 2015 lopulla avasivat saksalaisten silmät. AfD sai 2017 liittopäivävaaleissa 12.6 % ja nousi maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.

Meneillään oleva sukupolvenvaihdos Saksassa voi merkitä EU-liittovaltioprojektin hidastumista

Suomessa usein esitetty näkemys siitä, että kyseessä olisi vain populistinen, syrjäytymisestä ja osattomuudesta johtuva kehitys, ei tapahtumien valossa saa tukea, Kotro muistuttaa.

– Kyse on mitä luultavimmin sukupolvenvaihdoksesta ja sen ymmärtämisestä, että nykyisiä saksalaisia ei voi syyllistää loputtomiin kolmannen valtakunnan rikoksista ja yhtäkään näiden rikosten uhria ei saada takaisin luomalla maaperää poliittiselle islamille ja lisäämällä veronmaksajien taakkaa. Vähälle huomiolle on jäänyt myös Saksassa käytävä keskustelu tulevista eläkeratkaisuista, joissa joudutaan tekemään kipeitä päätöksiä.

Kotro näkee tilanteessa lohdullisena sen, että muutos on tapahtunut tärkeimmässä EU-maassa, Saksassa.

– Tämä voi merkitä EU-liittovaltioprojektin hidastumista, joka osaltaan vaikuttaa EU-liittovaltiota eniten haluavaan kokoomukseen.

Vuodesta 2010 lähteneen pitkän kehityskaaren yksi tärkeistä näytöksistä tullaan näkemään eurovaaleissa 2019, sillä silloin EU-parlamentissa on arviolta 15-22 -henkinen AfD:n meppiryhmä, arvioi Olli Kotro.

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

  • Grillien varaosat! yli 100€ ostoksiin ilmainen toimitus

Kansalaisen verkkokauppa