Kotimaa Politiikka

PS:n Olli Kotro: Vasemmisto tai oikeisto ei ole enää jakolinja

Vasemmalta Olli Kotro (PS - ECR), Jörg Meuthen (AfD - EFDD), Matteo Salvini (Lega - ENF), Anders Vistisen (Dansk Folkeparti - ECR). Kuva Matteo Salvinin Facebook-sivu.

Saksalainen Junge Freiheit haastatteli Perussuomalaisten poliitikko Olli Kotron, joka on ehdolla europarlamenttivaaleissa ja haluaa muodostaa Legan ja AfD:n kanssa vahvan ryhmän.

Olli Kotro, yllättääkö teitä PS:n tulos eduskuntavaaleissa? 17.5 %:n tuloksella PS oli vain hiukan SDP:n (17.7%) takana, josta tuli isoin puolue.

– Meillä oli jo joulukuusta 2018 saakka nouseva trendi ,ja oli selvää, että tuloksesta tulee kaksinumeroinen. Koska ulkomaalaisrikollisuus nousi vuoden 2018 lopussa (erityisesti turvapaikanhakijoiden tekemät seksuaalirikokset) teemaksi, ei meidän näkemyksiämme enää voinut jättää huomiotta. Kartellipuolueiden tavoite oli luonnollisesti marginalisoida meidät. Mutta se tosiasia, että uskoimme puolueeseemme ja teimme töitä viimeiseen sekuntiin asti, auttoi meitä. Tottakai menestyksemme oli yllätys – myönteisessä mielessä

Mitä PS haluaa? Jäädä oppositioon vai ottaa vastuuta hallituksessa?

– Suurimman puolueen (eli SDP:n) tulee aloittaa hallitusneuvottelut. Siteeraan puolueemme puheenjohtajaa, Jussi Halla-ahoa: ”PS on valmis neuvottelemaan kaikkien puolueiden kanssa, ratkaisevaa ei ole puolueiden tai henkilöiden nimet, vaan sisällöt”. Valitettavasti jo nyt on viestejä siitä, että vanhat puolueet ovat ennakolta tehneet salaisen sopimuksen puoluettamme vastaan meidän sulkemiseksi täysin pois hallitustunnusteluista.

Miltä näyttävät PS:n mahdollisuudet eurovaaleissa?

– On ollut menneisyydessä aina niin, että äänestysvilkkaus EU-vaaleissa on matalampaa. Tämä on ollut meille epäedullista. Olettaen, että Brexit ei toteutuisi, saisi Suomi 13 paikkaa (14 Brexitin toteutuessa). Kahden paikan saavuttaminen vaatisi noin 200 000 ääntä (noin 12 %). Vuonna 2014 saavutimme sen. Olimme kannatuskyselyissä 17%:n tasolla ja saimme loppujen lopuksi 12.9 % kannatuksen. Jos tämä kehityskulku toistuu, saisi puolueemme kaksi paikkaa.

Mitä painotatte vaalitaistelussanne?

– Eurovaaliohjelmaamme ei ole vielä julkistettu (toim.huom. haastattelu on tehty ennen ohjelman julkistamista), mutta painopisteet kerrottiin oikeastaan jo tapaamisessa Matteo Salvinin (Lega), Anders Vistisenin (Tanskan Kansanpuolue) ja Jörg Meuthenin (AfD) kanssa Milanossa huhtikuun alussa: massamaahanmuuton vastustaminen, enemmän kansallista suvereniteettiä ja eurooppalaisen kulttuurin suojelu. On olemassa tietysti muitakin teemoja, mutta olemme ennen kaikkea ”Euroopan Yhdysvaltoja” vastaan ja Isänmaiden Euroopan puolesta. Velka- ja tulonsiirtounionia en hyväksy, EU:n tulisi vähentää kustannuksia ja hillitä integraatiointoa.

Tuleeko Euroopan parlamentissa täysin uusi ryhmien järjestely parlamentin EU-kriittisellä puolella?

– Milanossa laskettiin peruskivi uudelle patrioottiselle ryhmälle. Sikäli kun tulkitsen tilannetta oikein, tulemme saamaan vahvan ryhmän. Brittikonservatiivien johtama ECR oli heikko ryhmä, joka kohteli meidän suomalaista delegaatiotamme suhteellisen huonosti ja ylimielisesti. ECR:n päätehtävä on olla näennäisesti eurokriittinen ryhmä, jotta konservatiivipuolue hyötyy tästä Englannissa. Pahin loukkaus tähän mennessä oli, kun ECR järjesti joulukuussa 2017 joulujuhlamme Strasbourgissa. Englantilaiset kutsuivat Timo Soinin (Suomen ulkoministerin) juhlaan. Eli miehen, joka jätti puolueemme, jotta saisi pitää ministerinpestinsä. Miksi loikkari kutsuttiin, sitä emme tiedä. Ilmeisesti englantilaiset ovat hyvää pataa ja ystäviä hänen kanssaan. Olihan hänen ideansa liittyä ECR:ään. Olisi ollut parempi, jos olisimme jääneet UKIP:in johtamaan ryhmään, EFDD:hen. Kun brittikonservatiivit lähtevät, ei ECR:stä jää paljon jäljelle. Minulle henkilökohtaisesti on ilo ja kunnia tehdä yhteistyötä AfD:n kanssa, riippumatta siitä valitaanko minut mepiksi vai jatkanko työntekijänä

Vlaams-Belang -puolueen johtaja Tom van Grieken näkee Euroopaan olevan tienristeyksessä. Jakolinja ei enää kulkisi vasemman ja oikean välillä. Äänestäjien olisi päätettävä, haluavatko he globalisaatiota à la Merkel ja Macron vai kuitenkin kansallisvaltioita palvelevaa politiikkaa, kuten Salvinilla ja Orbánilla. Miten näette asian?

Van Grieken on aivan oikeassa. Myös meidän puolueessamme on enemmän vasemmalla suuntautunut koulukunta kuten myös liberaalimpia ideoita. Tärkein asia on kuitenkin, että kaikki haluavat suojella Suomea mutteivät halua massamaahanmuuttoa tai Euroopan Yhdysvaltoja. ”Vasen” tai ”oikea” ei ole enää järkevä jakolinja. Paljon enemmän on kyseessä taistelusta ”suverenistit vastaan euroglobalistit”. Poliitikot kuten Orbán ja Salvini antavat erittäin paljon toivoa.

Mihin polttaviin kysymyksiin tulee seuraavan EU-parlamentin vastata? Millaiset mahdollisuudet ovat?

– EU-parlamentti on loppujen lopuksi erittäin heikko instituutio. Ensinnäkin, koska äänestysvilkkaus on matala ja koska Brysselissä vallitsee lobbykratia. Parlamenttia johtavat suurelta osin fanaatikot kuten Guy Verhofstadt (ALDE), Udo Bullmann (S&D), Manfred Weber (EPP) ja Ska Keller (Vihreät). Heidän ajatuksensa ovat kaukana realistisista ja niillä on aina sama kaava: ”on ongelma, EU ei ratkaise sitä, tarvitaan siis lisää EU:ta.” Johtuen isosta osasta EU-fanaatikkoja ja federalisteja eivät odotukseni ole kovin korkealla. Parlamentti tulee jatkamaan, pois lukien patrioottiset jäsenensä, täydellä voimalla Merkelin ja Macronin suuruudenhulluja EU-projekteja. Parlamentti ei kykene antamaan vastauksia. Tämä EU-kansankamari (Volkskammer eli Kansankamari oli DDR:n eduskunta) pystyy tuottamaan vain ideologisia tiedonantoja.

Miten arvioitte puolueen ”peruskallion” Timo Soinin & kumppanien lähtöä?

– Meillä oli kesäkuussa 2017 puoluekokous. Tyytymättömyys oli erittäin suurta, sillä Timo Soini ei edustanut enää puolueemme kantoja, vaan hänestä tuli vanhojen puolueiden perässähiihtäjä saadakseen pitää ministerinpaikkansa. Kun keväällä 2017 selvisi, että Jussi Halla-aho voi tulla valituksi puheenjohtajaksi, suunnittelivat vanha puoluejohto ja muut epäluotettavat loikkarit salakavalan operaation ja toteuttivat sen. Olen varma, että emme tiedä siitä vieläkään kaikkea. Uskon, että Ranska ja Saksa kiristivät tuolloin Suomea ja kertoivat Suomen hallitukselle, mitä sen tulee tehdä, jos Halla-aho tulee valituksi. Isossa kuvassa Soinin ja kumppanien lähtö oli vain hyväksi. Puolueemme saattoi kehittyä todelliseksi patrioottiseksi kansanliikkeeksi. Kuten aina, kun paise puhkaistaan ja mätä valuu ulos, sattuu se vähän, mutta lopputulos on entistä parempi. Soinin Sininen Tulevaisuus -puolue sai vain prosentin kannatuksen [eduskuntavaaleissa] eikä ole enää eduskunnassa lainkaan. Sininen Tulevaisuus on vain sininen, mutta ilman tulevaisuutta.

Liity kannattajajäseneksi

  • Grillien varaosat! yli 100€ ostoksiin ilmainen toimitus

Kansalaisen verkkokauppa