Kotimaa Politiikka

PS:n Sakari Puisto: Kotouttamispolitiikan väärinymmärryksiä -turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ja kotouttaminen työmarkkinoiden apuna sekä sijoituksena

Tampereen kaupunginvaltuutettu, perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Sakari Puisto, FT. Kuva Matti Matikainen.
Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Tampereella, perussuomalaisten poliittinen suunnittelija ja kansanedustajaehdokas Sakari Puisto pohtii Facebook-sivullaan suomalaista kotouttamispolitiikkaa ja sen yleisiä väärinymmärtämisiä.
Auttaako turvapaikanhakijoiden kotouttaminen työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan?

Yksi kotouttamispolitiikan vakioväitteistä on, että se auttaa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan, Pirkanmaan perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Sakari Puisto kirjoittaa.

– Kuten usein kerrotaan, oleskeluluvan saatuaan turvapaikanhakijat kyllä muuttavat erittäin hanakasti kasvukeskuksiin lähelle työpaikkoja. Sitä ei kuitenkaan sanota ääneen, että useimmat eivät tule töihin kyseisiin työpaikkoihin.

– Tosiasiassa kohtaanto-ongelma siis pahenee, kun työpaikat ja nimenomaan työtä tekemättömät kohtaavat. Kun samoilla asuntomarkkinoilla on nyt uusi ryhmä tukien varassa eläviä, vastaavasti työtätekevien ja työpaikkojen kohtaaminen vaikeutuu entisestään.

Onko turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ja kotouttaminen sijoitus?

Toinen kotouttamispolitiikan vakioväitteistä on, että turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ja kotouttaminen on sijoitus. Asiaa voidaan Puiston mukaan tarkastella kylmän rationaalisesti sijoituksena, mutta tällöin ei kerrota, minkälainen sijoitus on kyseessä.

Esimerkiksi Puisto nostaa vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisin, jonka yhteydessä väitettä on esitetty.

– Ensinnäkin yhteiskunnalle syntyy vastaanotosta välittömiä kustannuksia, jotka liikkuvat sadoissa miljoonissa euroissa. Tämän jälkeen ‘sijoituksen’ nettotuotot ovat negatiivisia hamaan tulevaisuuteen. Edes nk. breakeven – tilannetta ei ole näköpiirissä. Jatkuvien toimeentulo- ja asumistukimaksujen lisäksi, yhteiskunta käytännössä vieläpä sitoutuu korjausvelkaan, joka aiheutuu oleskeluluvan saaneiden keskimäärin alhaisesta koulutustasosta ja työelämävalmiuksista, mutta joiden korjaamistoimet ovat kustannustehottomia. Päälle tulevat terveydenhoidon rasitteet ym.

– Kyseessä on siis sijoitus, jonka pääoma menetetään ja jota seuraavat pysyväisluontoiset tai mahdollisesti jopa kasvavat maksusitoumukset ja lisäpääomittamisen tarpeet. Kaiken lisäksi tilanteesta ei pääse irti. Sijoituksella on myös muut haittavaikutuksensa ja riskinsä, joiden hallitsemiseen kuluu huomattavasti resursseja, vaikka niitä on vaikea edes ehkäistä ja mahdotonta estää.

Sijoituksella on Puiston mukaan myös vaihtoehtokustannus, koska sama raha voitaisiin laittaa johonkin aidosti tuottavaan.

– Esimerkiksi Suomen liikenneverkon korjausvelka kasvaa vuosittain 100 miljoonan euron vuosivauhtia, saman suuruisia olivat korkeakoululeikkaukset. Sama raha voitaisiin myös rahastoida tai jättää verottamatta, tai olla nostamatta vastaava määrä lisää velkaa.

Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset