Kotimaa Maahanmuutto

PS:n Sakari Puisto maahanmuuttajien kotouttamisesta: ”Kumpi loppujen lopuksi sopeuttaa kumpaa?”

Tampereen kaupunginvaltuutettu, perussuomalaisten poliittinen suunnittelija ja kansanedustajaehdokas Pirkanmaalla, Sakari Puisto, FT. Kuva Matti Matikainen.
Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Tampereella  ja perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Sakari Puisto pohtii Facebook-sivullaan suomalaista kotouttamispolitiikkaa.

Sakari Puiston mukaan humanitäärisessä maahanmuutossa ja kotouttamisessa on aina kyse paitsi pakolaispolitiikasta, myös väestöpolitiikasta.

– Pakolaisella saattaa olla aito turvapaikan tarve tai sitten ei. Muutamien vuosien päästä koko kysymyksellä ei ole enää merkitystä, kun henkilö on saanut Suomen kansalaisuuden. Tilapäinen pakolaisuus on muuttunut pysyväksi siirtolaisuudeksi, mikä muuttaa vastaanottovaa yhteiskuntaa syvällisesti. Vaikka kaikki puhuvat maahanmuuttopolitiikasta (ne jotka ovat puhuakseen), lintuperspektiivistä katsoen tämä on mitä suurimmassa määrin väestöpolitiikkaa, jossa ajan myötä alkuperäinen yhteys itse maahanmuuttoon hälvenee.

Maahanmuutossa ei riskienhallintaa, ei varovaisuusperiaatetta

Hänen mukaansa on hyvin tiedossa, että vaikka varsinkin ongelmamaista tulevien sopeutuminen suurelta osin epäonnistuu, vaikutusten kokonaisvaltaiselle tarkastelemiselle ei ole kotouttamispolitiikassa ollut tapana antaa huomiota.

– ’Huoltosuhde’ – väite viittaa senhetkiseen kantaväestön ja maahanmuuttajien väliseen demografiseen ikäjakaumaan sekä tehtyihin oletuksiin, joista varsinaiset näytöt kuitenkin kertovat lähinnä päinvastaista. Yksioikoisimmillaan koko juttu kuitataan vain ’rikastumisena’, ja sillä kiva.

– Ei siis kotoutumisen tai kotoutumattomuuden riskienhallintaa eikä varovaisuusperiaatetta, missä arvioitaisiin yhteiskunnan etua tai edes kantokykyä. Jonkinlainen perälauta tulee valtiotalouden reunaehdoista, mutta tämäkin on varsin väljä koska valtiontalous voi operoida alijäämillä ainakin jonkin aikaa velaksi.

Kotouttava maa tukee lähtömaiden väestöpohjan laajenemista omalle alueelleen

Puiston mukaan maahanmuutossa ja kotouttamisessa itse maahanmuutto ja kotouttaminen ovat väliaskelmia, ja vastaanottava maa vain tukee lähtömaiden väestöpohjan laajenemista omalle alueelleen.

– Laajamittaisen maahanmuuton vastaanottova maa tosiasiallisesti tukee kyseisten lähtömaiden väestöpohjan ja kulttuuripiirin laajenemista omassa maassaan. Vieläpä kun kotouttamispolitiikassa ei yksiselitteisesti edes pyritä sopeuttamiseen, vaan myös tulijoiden omien piirteiden säilyttämiseen. Onko tämä tarkoituksenmukaista Suomen näkökulmasta?

Koko maahanmuuton, kotouttamisen  ja siihen liittyvän väestöpolitiikan asetelmat ovat Sakari Puiston mukaan niin nurinkurisesti kuin voi olla.

– Suomalaisia on reilut 5 miljoonaa ja kantaväestö vähenee. Afrikan ja Lähi-Idän väestömäärä liikkuu puolestaan miljardiluokassa, ja väestönkehityksen virhemarginaalitkin pyöristetään sataan miljoonaan. Jos sadetanssia jatketaan kovin pitkään, väistämättäkin herää kysymys, kumpi loppujen lopuksi sopeuttaa kumpaa?

Tilaa
Ilmoita
guest
0 Kommenttia
Palautteet
Näytä kaikki kommentit

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa