Eurooppa Politiikka

Puolan presidentti kieltäytyi allekirjoittamasta maan oikeuslaitoksen uudistusta koskevaa lakia

Puolan presidentti Andrzej Duda.

Puolan presidentti ei allekirjoita maan oikeuslaitoksen uudistamista koskevaa lakia.

Puolan presidentti Andrzej Duda kertoi maanantaina, että hän käyttää veto-oikeuttaan eikä allekirjoita korkeimman oikeuden ja kansallisen oikeustuomioistuimen uudistamista koskevaa lakia.

Euroopan komissio ja EU-parlamentti ovat pelänneet Puolan demokratian katoamista, koska maan valtaa pitävä Laki ja Oikeus -puolue (Prawo i Sprawiedliwość, PiS) haluaa ajaa uudistuksia maan oikeuslaitokseen.

”Demokratian ja lain säilyminen ovat vaakalaudalla,” EU-parlamentin suurimpien ryhmien allekirjoittamassa ja parlamentin presidentille Antonio Tajanille osoitetussa kirjelmässä todettiin.

Arvostelijat sanovat uudistusten vaarantavan Puolan oikeusjärjestelmän puolueettomuuden ja itsenäisyyden. ”Tämä ei ole ainoastaan loukkaus Puolan perustuslakia vastaan, vaan myös EU-sopimusten perusperiaatteita vastaan,” EU-parlamentin kirjelmässä todettiin.

Mistä lakiuudistuksessa on kyse?

Puolan valtaa pitävä konservatiivinen Laki ja Oikeus -puolue (PiS) haluaa ajaa läpi kolme uudistusta maan oikeusjärjestelmään.

  • Oikeusministerillä, joka toimii myös hallituksen oikeusasioiden neuvonantajana, tulee olemaan enemmän liikkumavaraa tuomioistuimien puheenjohtajien nimitysten ja viroista erottamisten suhteen. Tuomioistuimien tuomareilla ei tule enää olemaan asiassa sananvaltaa, ja kansallinen oikeustuomioistuin (KRS) kykenee jatkossa estämään nimitykset 2/3 enemmistöllä.
  • KRS:n jäsentuomarit nimittää jatkossa parlamentti 3/5 enemmistöllä.
  • Korkeimman oikeuden tuomarit nimittää jatkossa KRS.

Uudet säännöt estävät myös tuomareita määräämästä kurinpidollisia toimenpiteitä kollegoilleen.

Mitä uudistuksilla ajetaan takaa?

Kyse on halusta lopettaa maan oikeuslaitoksessa vallitseva korporatismi sekä saattaa päätepiste korruptoituneiden, poliittisesti värittyneiden ja epäpätevien tuomareiden koskemattomuudelle, sekä purkaa kommunismin romahtamisesta saakka oikeusasteissa toimineiden tuomarien valta – tuomarien, jotka kommunismin aikana lähettivät poliittisia vastustajiaan vankeuteen. Jotkut näistä tuomareista ovat jopa korkeimman oikeuden jäseniä, ja siksi konservatiivipuolue haluaa uudistumista nopeuttaakseen lyhentää korkeimman oikeuden jäsenien virassaoloaikaa.

Kyse on siis lustraatiosta, monissa Itä-Euroopan maissa vuoden 1989–1991 kommunistihallintojen vallasta poistumisen jälkeisestä puhdistuksesta, jossa rajoitetaan entisten kommunistien ja etenkin salaisen poliisin ilmiantajien pääsyä poliittisiin johtotehtäviin tai virkamiesasemiin.

Lustraatio:
Lustraatio on monissa Itä-Euroopan maissa vuoden 1989–1991 kommunistihallintojen vallasta poistumisen jälkeinen puhdistus, jossa rajoitetaan entisten kommunistien ja etenkin salaisen poliisin ilmiantajien pääsyä poliittisiin johtotehtäviin tai virkamiesasemiin.

Eriasteisia lustraatiolakeja on säädetty Virossa, Tšekkoslovakiassa, Unkarissa, Albaniassa, Bulgariassa, Baltian maissa, Puolassa, Romaniassa, Ukrainassa ja Venäjällä.

Muun muassa Virossa itsenäisyyden jälkeen toteutettu lustraatio ja järjestelmän luonti uudelleen puhtaalta pöydältä siirsivät Viron poliittisessa kehityskulussa ilmeisesti jopa kymmeniä vuosia Suomen edelle. Siinä missä keskeiset neuvostomyönteiset poliitikot saavat Suomessa edelleen jatkaa tehtävissään ja ovat voineet jopa johtaa ulkopolitiikkaa, Virossa järjestelmä on kertaheitolla ankkuroitu markkinatalouteen ja yksilönvapauksiin.

Liberaali-vasemmistolainen oppositio ei hyväksy näitä muutoksia, ja ovat uudistuksia estääkseen mobilisoineet mielenilmauksia.

Tilaa
Ilmoita
guest
0 Kommenttia
Palautteet
Näytä kaikki kommentit

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset

Kansalaisen verkkokauppa