Eurooppa Politiikka

Ruotsi sai heikon hallituksen

Stefan Löfvén. Kuva Olaf Kosinsky/Skillshare.eu

Hallituspulasta yli neljä kuukautta kärsinyt Ruotsi sai viimein hallituksen. Sosialidemokraatit pääministeri Stefan Löfvénin johdolla jatkavat vähemmistöhallituksen pääpuolueena. Vihreät puolestaan pienenä osapuolena.

Ruotsin valtiopäivät äänesti tänään, 131 päivää syyskuun vaalien jälkeen, Stefan Löfvénin jatkokaudelle. Ruotsin poliittisessa järjestelmässä pääministeriehdokas tulee valituksi, mikäli enemmistö valtiopäiväedustajista ei ole valintaa vastaan. Puolesta äänesti 115 edustajaa, eli sosialidemokraatit ja vihreät. Vastaan äänesti 153 edustajaa; kokoomus, kristillisdemokraatit ja ruotsidemokraatit. Koska keskustapuolue, liberaalit ja vasemmistopuolue antoivat tyhjän vaalilipun, tuli Löfvén valituksi.

Tällä kertaa hallituksen muodostaminen oli harvinaisen vaikeaa. Se toi mukanaan myös erinäistä historiallisesti uutta. Syksyn 2014 vaaleissa oli ruotsidemokraattien etenemisen vuoksi jo asiassa hankaluuksia. Tuolloin solmittiin valtiopäivillä edustettuina olevien perinteisten puolueiden kesken niin sanottu Joulukuun sopimus (DÖ lyhenteenä). Se merkitsi poliittista kättelykieltoa, jonka tarkoitus oli täydellisesti eristää kannatustaan laajentanut puolue.

Tuon sopimuksen perua syntyi syyskuun 2018 vaalien tuloksena asetelma, jossa sekä punavihreä blokki että perinteiset porvaripuolueet menettivät kannatustaan. Ensinmainitut pysyivät 144 edustajalla niukasti 143 paikkaa saaneen Allianssin edellä. Ruotsidemokraatit saivat vaalivoiton nousten kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 62 edustajalla.

Neuvottelut ajautuivat toistuvasti umpikujaan

Tästä asetelmasta lähdettiin hakemaan Ruotsille uutta hallitusta. Pääministeriehdokkaina olivat yhä Stefan Löfvén ja Ulf Kristersson. Kumpikin oli toistuvasti ehdolla ja yhä uudelleen jouduttiin umpikujaan, koska erityisesti keskustapuolue ja sen johtaja Annie Lööf vuorotellen kieltäytyi kannattamasta sekä sosialidemokraattien että kokoomuksen johtamaa hallitusta. Ensin mainittua koska oli tullut muodostettua Allianssi (aikanaan keskustapuolueen aloitteesta), jolla oli selkeä politiikan vaihtoehto; jälkimmäistä, koska se olisi joutunut turvautumaan ruotsidemokraattien tukeen tai “sietämiseen”, mikä on Ruotsin politiikan erikoisuus.

Lööfin johtama ja liberaalien tukema keskiryhmittymä torjui siis sekä oman liittoutumansa pääministerin että sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen. Ensi alkuun keskiryhmät äänestivät yhdessä mm. ruotsidemokraattien kanssa demarihallitusta vastaan, sitten omaa liittoumansa Allianssin pääpuoluetta vastaan.

Tänään päättyneen poikkeuksellisen 131 vuorokauden hallituspulan aikana nähtiin sekin, että alkaneen vuoden budjettiäänestyksessä valituksi tuli tarjolla olleen oikeiston vähemmistöhallituksen budjettivaihtoehto, jota tukivat myös keskiryhmät ja ruotsidemokraatit. Sikäläisen säännön mukaan budjetti on hyväksyttävä tiettyyn päivämäärään, oli maassa hallitusta tai ei.

Keskiryhmät saivat vaatimuksiaan läpi, vasemmisto lähinnä sietää hallitusta

Nyt saavutetussa hallitussopimuksessa keskiryhmät Lööfin johdolla ovat valmiita tekemään yhteistyötä sosialidemokraattihallituksen kanssa – vaikka sitten vastoin jo hyväksyttyä oikeistovetoista budjettia.

Keskiryhmät ovat saaneetkin erinäisiä vaatimuksiaan lävitse neuvotteluissa, jotka nyt ovat johtaneet tulokseen. Etusijalla ovat työelämän reformit, jotka koskevat työsuhdeturvaa ja eräitä työoikeuden yksityiskohtia. Keskipuolueet saivat myös lävitse vaatimuksen lopettaa vuokransääntely uudessa asuntotuotannossa. Maaseuturakentamisen ja -asutuksen rajoituksia höllennetään. Terveysalan yksityisten toimijoiden voittojen rajoituksesta luovutaan (Löfvén oli aiemmin rajoitusta ajanut). Niinikään luovutaan hyvätuloisten rangaistusverotuksesta (yli 662 000 kruunun eli n. 65 000 euron vuositulon 5 prosentin lisäverosta). Työnantajien sosiaaliturvamaksuja alennetaan. Työnvälitykseen sallitaan yksityisiä toimijoita.

Eräitä muita uudistuksia ovat mm. eläkeläisten palkansaajia korkeamman verotuksen alentaminen, työssäkäyvien vanhempien perhevapaa viikko, kotitalousvähennyksen korottaminen, digitaalisen infran saaminen 95 prosenttiin käyttäjistä kautta maan v. 2020, tiestön kunnostukseen 700 mrd kruunua (70 mrd euroa) vuosina 2018-2029. Uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen myyntikielto vuodesta 2030 alkaen. Korkeammat rangaistukset kunniarikoksissa. Ruotsin osaamisvaatimus uusille kansalaisille. Kuntien oikeus lakkauttaa toimeentulotuki, jos maahanmuuttaja on hankkiutunut liian kalliiseen asuntoon. Poliiseja 10 000 lisää vuoteen 2024 mennessä nykyisen 20 000 poliisin lisäksi.

Tehtyyn sopimukseen sisältyy myös keskiryhmien vaatimuksesta Vasemmistopuolue Vänsterille sovittu “vaikutuksen esto” eli puolueelle ei sallita vaikutusta hallituksen ohjelmaan ja politiikkaan. Se asema sillä oli ollut sosialidemokraattijohtoisten vähemmistöhallitusten aikaan.

Vänster riitautti tämän kohdan esittäen puolestaan 80 kohdan vaatimuslistan ehtona tuekseen (sietämiselle) uudelle hallitukselle. Keskiryhmät eivät tätä ole hyväksyneet, mutta vasemmisto päätti silti pidättyä äänestyksessä ja sallia hallituksen.

Hallitukselle ennustetaan suuria ja toistuvia vaikeuksia

Nyt muodostettua hallitusta pidetään sodan jälkeen asemaltaan heikoimpana toisen maailmansodan jälkeisessä historiassa. Se joutuu tasapainoilemaan sekä oikealle että vasemmalle. Niin keskustaryhmät kuin vasemmistopuolue ovat ilmoittaneet riitauttavansa tilanteen minkä tahansa teeman kohdalla. Vasemmisto ilmoittaa vuokrankorotusten olevan yksi epäluottamuksen aihe.

Hallitukselle ennustetaan suuria ja toistuvia vaikeuksia. Kysytään myös voiko se jatkaa syksyyn 2022 asti. Nyt olivat ylimääräiset vaalit jo tyrkyllä. Ruotsidemokraattien kannatuksen nousun vuoksi se ehkä haluttiin estää. Oli kyseessä myös ruotsalaisen demokratian uskottavuus. Samoin uhkana oli sekä vihreiden että liberaalien putoaminen valtiopäiviltä äänikynnyksen vuoksi. Ruotsin politiikkaan on myös muodostunut uusi jakolinja, kun Allianssi on hajonnut. Valtiopäivillä on vahva oikeisto-oppositio, kun kokoomus, kristillisdemokraatit ja ruotsidemokraatit muodostavat 154 edustajalla suoran opposition 349 edustajasta. Hallituksella on varmuudella vain 116 edustajaa.

Shares

Uusimmat uutiset

Liity kannattajajäseneksi