Eurooppa Politiikka

Ruotsin oppositio haastaa hallituksen – epäpyhä allianssi on nyt totta

Riksdagen. Kuva GFDL / Wikimedia Commons / CC BY-SA 3.0

Oppositiopuolueet ovat sopineet yhteisistä esityksistä valtiopäivien kokoontuessa käsittelemään lisäbudjettia. Asialla ovat sekä kokoomus, kristillisdemokraatit, vasemmistopuolue että ruotsidemokraatit. Yhtyneellä oppositiolla on enemmistö Ruotsin valtiopäivillä. Ennustettu ”epäpyhä allianssi” on nyt todellisuutta.

Opposition yhteisesiintymistä on valmisteltu jo kuukausia. Puolueet ovat monessa asiassa erimielisiä, mutta kuntien taloustilanteen korjaamisesta vallitsee samansuuntainen näkemys.

Vasemmisto korostaa kuntien kykyä palkata hoitohenkilökuntaa ja opettajia. Ruotsidemokraatit olisivat toivoneet puututtavan enemmän kansainvälisen avun kustannuksiin. Toisaalta oikeusjärjestyksen resurssit kaipaisivat lisäystä. Puolue tukee silti esitystä. Vasemmisto puolestaan ei tee numeroa siitä, että ruotsidemokraatit äänestäisivät samalla puolella.

Esityksen rahoitus hoidettaisiin puuttumalla etenkin keskustan hellimään työnantajakustannusten alentamiseen, joka vähentää valtion tuloja 1,67 miljardia kruunua. Tästä keskusta on ihmeissään. Työnantajamaksujen alentaminen vaikeasti työllistyvien osalta kahdeksi vuodeksi, alle 18-vuotiaiden osalta kokonaan, tulisi voimaan kuluvan vuoden heinäkuusta alkaen. Maksuja alennetaan alle 23 500 kruunun kuukausiansioiden osalta.

Mittakaavaltaan lisäbudjetissa kyseessä ovat melko pienet muutokset. Ruotsin valtion vuosibudjetti on noin 1000 miljardia kruunua. Kenties suurempi merkitys on politiikassa ja väestön mielipiteissä tapahtuneella nopealla muutoksella. Uudella hallitusrintamalla on niukasti yli 40 prosentin kannatus mielipidemittauksissa, pelkästään oikeisto-oppositiolla noin 48 prosenttia. Lisänä ovat nyt vasemmiston lähes 10 prosentin lukemat. Demarien kannatus on pudonnut alkusyksystä lähtien ja ruotsidemokraattien noussut nopeasti.

Uutta tilannetta on poliittisissa kommenteissa kuvattu jo ns. Tammikuun sopimuksen eli vuosi sitten sovitun hallitussopimuksen hajoamiseksi. Tuolloin sosialidemokraatit muodostaessaan jälleen vähemmistöhallituksen saivat tuekseen keskustan ja liberaalit; se merkitsi porvarillisen Allianssin hajoamista.

Asiaa ajoi erityisesti keskustapuolue Annie Lööfin johdolla. Puolue ei suostunut ”sietämään” ruotsidemokraattien tukea kokoomuksen Ulf Kristerssonin johtamalle Allianssi-hallitukselle. Liberaalit hyppäsivät lisäksi Löfvénin hallituksen tukijoukkoihin.

Etenkin keskustapuolueen vaatimuksesta Löfvénin uusi hallitus ei saanut nojautua vasemmistopuolue Vänsteriin, vaan se sysättiin täysin sivuraiteelle. Se oli ollut vihreiden ohella demarien uskollinen tukipuolue – saaden myös omia painotuksiaan hallituksen ohjelmaan. Nyt kävi toisin. Vänsterin puheenjohtaja Jonas Sjöstedt ilmoitti heti, että vastedes käsiämme ei ole sidottu. Se realisoituu nyt.

Politiikan tarkkailijat pitävät tilannetta pohjimmiltaan Annie Lööfin poliittisen operaation tuloksena. Vasemmistopuolueen nöyryyttäminen tulee kalliiksi. Nyt veikataan hallituksen hajoamista. Liberaalien suunnalta kerrotaan jo, että Tammikuun sopimus on hajoamistilassa. Veikkaillaan myös Löfvénin astumista syrjään.

Syksyn 2018 vaalien jälkeen keskiryhmien ja vihreiden tukemalla Löfvénin hallituksella on valtiopäivillä 167 paikkaa. Oikeisto-oppositiolla edustajia on 154. Vasemmistopuolue sai 28 edustajaa. Allianssilla olisi ollut 143 paikkaa, mutta Lööfille ei kelvannut ruotsidemokraattien tuki, jolloin porvarihallitus olisi hallinnut 205 paikan suurella enemmistöllä. Perinteisellä vähemmistöhallituksella oli ainoastaan 144 paikan tuki. Ruotsidemokraattien 62 paikkaa ei kelvannut kenellekään. Nyt oikeisto-oppositiolla on mahdollisuus saada oma enemmistö ilman keskiryhmiäkin.

Lähteet SVT (1, 2, 3, 4, 5), Expressen (1, 2)

  • 69
    Shares

Liity kannattajajäseneksi

Uusimmat uutiset