Kolumnit

Ruotsissa niitetään sitä, mitä on kylvetty

Maria Petterssonin reilun parin vuoden takainen (häpäisy)juttu ruotsalaisesta Malmön kaupungista monikulttuurisena onnelana ”sotatantereen” sijaan palasi kirkkaana mieleeni ja asettuen entistäkin irvokkaampaan perspektiiviin, kun satuin lukemaan kyseisessä kaupungissa ihan oikeasti asuvien ihmisten, erityisesti nuorten naisten, tuntemuksia omaa sekä yleistä turvallisuustilannetta koskien.

    ”– Minua pelottaa liikkua yksin. Soitan yleensä kavereilleni tai olen jonkun kanssa yhteydessä, kun liikun yksin iltaisin. Viime viikolla ostin itselleni hyökkäyshälyttimen, tilanne on sen verran paha juuri nyt raiskausten takia. Luulen, että monesta muusta naisesta tuntuu samalta, kaksi vuotta sitten Malmöön muuttanut Emelie Stamming, 24, kertoo.”

Jo lähtökohtaisestikin minua ihmetyttää se, että kenelle ja mitä varten Pettersson sekä jokunen muukin noita turistimatkakokemuksiaan laatii? Suomalaisille ennakkoluuloisille poloisille, jotka muodostavat käsityksensä Malmöstä yksinomaan joukkoraiskauksien ja kranaatti-iskujen luvattuna kaupunkina?

Vaiko peräti malmöläisille kanta-asukkaille (sikäli kun tekstit yhtäkään sellaista tavoittaa) todistaakseen oman huviretkensä voimin, että näiden kokemukset turvattomuudesta ja varautuminen epämiellyttäviin tilanteisiin hälytinlaittein ja pippurisumuttein ovat täysin perusteettomia?

    ”– Nuoret naiset auttavat nyt toisiaan, koska moni pelkää näiden viime aikaisten joukkoraiskausten takia. Itse en uskalla edes käyttää takseja, koska en luota taksikuskeihin, Erika kertoo.”

On aina melkoinen osoitus ylimielisyydestä sekä asioiden tulkinnasta omien ideologian värittämien lasien läpi, mikäli alkaa sanella kenellekään muulle, miten tämän tulee tuntea oman kotiseutunsa turvallisuustilanne. Haluaisin oikeasti nähdä näiden oikeamielisyyden evankelistojen vierailevan sairaaloissa julistaen ilosanomaansa rikollisjengien uhreille.

Malmön ongelmat ovat todellisia ja on lievästi ilmaistuna törkeää pelleillä niiden kustannuksella. Kyseessä on toisen maan todellinen ongelma, jonka johdosta todelliset ja viattomat ihmiset kohtaavat väkivaltaa raukkamaisissa sekä alhaisissa muodoissa, kuten seksuaalisen itsemääräämisoikeuden häpäisynä.

Tarkoitus on ilmeisesti vain ja ainoastaan yrittää kumota varoitukset leväperäisen maahanmuuttopolitiikan virheistä ja esittää varoitusten esittäjien uskottavuus kyseenalaisessa valossa. Keisarilla ei kuitenkaan ole vaatteita tässäkään asiassa. Ei uusia eikä vanhoja.

Todellisuudessa, eli jossain muualla kuin yhdenkään toimittelijan korvien välissä, asiat Malmössä ovat suorastaan huonosti. Ei ole varsinaisesti osa perinteistä ruotsalaisen kansankodin kulttuuriperinnettä, että poliisi- tai metroasemalla räjähtää kranaatti, rikollisjengiläiset ampuvat toisiaan sekä välillä vahingossa sivullisiakin kadulle ja nuoria naisia joukkoraiskataan illan hämärtyessä.

    ”Lisäksi poliisit näyttävät olevan kohteina entistä useammin. Poliisin kotitaloa on tulitettu Västeråsissa ja poliisiauto räjähti Malmössä.
    Kranaatit ovat tulleet mukaan kuvaan parin viime vuoden aikana. Ne ovat kulkeutuneet Ruotsiin lähinnä entisen Jugoslavian sotien jäljiltä.”

Länsinaapurimme on saanut osakseen melkoisen riesan myös huumekaupasta, joka rehottaa keskellä arkista aherrusta:

    ”– Huumekauppiaat käyvät piilottamassa aineita kauppoihin ja sieltä he hakevat niitä, kun ostajia tulee torille. Kauppiaat eivät uskalla puhua poliisille ja ilmiantaa tekijöitä, koska he pelkäävät, Holgersson sanoo.”

Kun asioista uutisoiminen jää tälle tasolle, saattaa suomalainenkin lukija hairahtua ihmettelemään, että mikä kumma tavanomaisesti hyvinkin avarakatseisia, joviaaleja ja suvaitsevaisia JörgeneitäStefaneita sekä Sven-Åkeja on yhtäkkiä alkanut riivata?

Tosiasiassa Malmön ja koko Ruotsin rikollisjengeihin kuuluu lähinnä maahanmuuttajia. Tunnetuimmat koko maan rikollisjengeistä koostuvat pääasiassa entisen Jugoslavian alueen kansalaisista, irakilaisista ja turkkilaisista.

Mikäli ampumavälikohtaukset, seksuaalirikosten räjähdysmäinen kasvu ja kranaatti-iskut ovat aina sekä edelleen siedettävä hinta monikulttuurisuuden tuomasta auvoisuudesta, eikä asialle mahda mitään, miksei rikollisia maahanmuuttajia saisi palauttaa lähtömaihinsa nauttimaan samankaltaisesta arjesta, jonka ovat mukanaan tuoneet?

Tätäkin ruotsalaiset äänestäjät voivat pohdiskella lukiessaan kodeissaan niihin jaettua kriisiin ja sotaan varautumisessa auttavaa opasta. Sitä lajia onkin varmasti tulossa, sillä Ruotsin valtiovalta ei uskalla reagoida ongelmiin millään muulla tavalla kuin jakamalla sosialidemokraattista lähimmäisenrakkautta.

Ruotsissa niitetään sitä, mitä siellä on reilun parin vuosikymmenen ajan kylvetty.

Jakoa

Tietoa julkaisijasta

Janne J. M. Muhonen

Janne J. M. Muhonen

Kansallismielisyyden ja oikeudenmukaisuuden nimiin vannova kirjoittaja Keski-Suomen sydämestä, Jyväskylästä.

Kannatussivu Facebookissa: https://www.facebook.com/jannenfoorumi/

Lisää kommentti

Lisää kommentti

Liity kannattajajäseneksi

Grilli kesäkuntoon - tulikulma.fi

Uusimmat uutiset

Keräämme joitain tietoja käyttäjäkokemusten parantamiseksi. Mikäli ette halua auttaa meitä, voitte kieltäytyä seurannasta GDPR-asetuksen mukaisesti. Kieltäytyminen lisää evästeen, joka on voimassa yhden vuoden. Hyväksyn, Kieltäydyn, Lisää tietoa.
565